Publisher

National Public Health Institute
Original page

(rekommendationer), adults, allergens, allergy to foods, babies, child, preschool, dietetics, families, newborn babies, recommended treatments, symptoms, young people

Julkaistu 19.1.2005

Allergiat ovat kasvava kansanterveydellinen ongelma. Ruoka-aineallergiat ovat yleisiä lapsilla, mutta niitä on myös aikuisilla. Allergia on elimistön puolustusjärjestelmän reaktio allergeeneja, eli allergiaa aiheuttavia aineita, vastaan.

Allergiamekanismi

Allerginen reaktio on ihmisen kannalta epätarkoituksenmukainen immunologinen reaktio. Tämän puolustusreaktion tarkoituksena on suojella elimistöä bakteereja, viruksia ja muita mikrobeja ja loisia vastaan. Allergiassa immuunijärjestelmä ylireagoi, ja vaste on kääntynyt väärään kohteeseen, kuten ruokaan. Puolustusjärjestelmä reagoi aineille, joille sen ei pitäisi: se tunnistaa vieraaksi rakenteen, jota vastaan terveellä kehittyy toleranssi, mutta allergisen elimistössä syntyykin allerginen tulehdusreaktio.

Yhdistettä, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen, sanotaan antigeeniksi ja allergisen reaktion aiheuttavaa antigeeniä allergeeniksi. Ruoka-allergiassa allergeeneinä toimivat tavallisesti ruoan proteiinit tai jotkin muut pienimolekyyliset aineet. Niitä päätyy elimistöön ruoansulatuskanavan tai hengitysteiden kautta. Myös ihokosketus voi saada aikaan allergisen reaktion.

Allergisessa reaktiossa vapautuu erilaisia välittäjäaineita ja vasta-aineita. Vasta-aineen reagoidessa allergeenin kanssa vapautuu mm. histamiinia, joka saa aikaan allergian oireet: ihon kutinaa, punoitusta ja ihottumia, ruoansulatuskanavan oireita, suun kutinaa tai kirvelyä, kielen ja nielu turvotusta tai nenän vuotamista. Vaikeissa tapauksissa allergia voi aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen shokin, joka vaatii välitöntä lääkärihoitoa.

Allergia vai yliherkkyys?

Allergian ja yliherkkyyden raja on usein epäselvä. Ruoan aiheuttama yliherkkyys on varsinainen ruoka-allergia, jos se on spesifinen, immunologisien mekanismien välityksellä syntynyt reaktio. Muuten puhutaan ruokayliherkkyydestä eli intoleranssista.

Ruokayliherkkyyden syynä voi olla ruoan (esimerkiksi tonnikalan tai punaviinin) sisältämä histamiini tai muu biogeeninen amiini, joka aiheuttaa yliherkkyysoireita. Joissain tapauksissa ruoka (esimerkiksi tomaatti tai ananas) voi vapauttaa elimistössä histamiinia.

Yliherkkyydet voivat johtua myös ruoka-aineen osaa (esim. laktoosia) hajottavan entsyymin vähyydestä tai puutteesta. Kaikkien yliherkkyyksien, kuten keliakian mekanismeja ei vielä tunneta.

Maitoallergia ei ole sama kuin laktoosi-intoleranssi, keliakia ei ole sama kuin vilja-allergia

Laktoosi-intoleranssi johtuu laktaasi-entsyymin puutteesta, minkä seurauksena maitosokeri eli laktoosi ei imeydy suolistosta. Maitoallergia taas on immuunijärjestelmän reaktio maidon allergeeneille. Laktoosi-intolerantikoille sopivat vähälaktoosiset tai laktoosittomat tuotteet. Maitoallergikon taas on vältettävä maitoa ja maitoproteiinia sisältäviä tuotteita.

Keliakiaa sairastavan on vältettävä vehnän, rukiin ja ohran sisältämää gluteenia. Keliakia on pysyvä sairaus, kun taas lapsen vilja-allergia yleensä paranee viimeistään kouluikään mennessä. Tavanomaisimmat allergiaa aiheuttavat viljat ovat Suomessa vehnä, ohra ja ruis, mutta muillekin viljoille voi olla allerginen. Vehnä-ohra-ruis-allergikon ei pidä käyttää vehnä- tai ohratärkkelyspohjaisia gluteenittomia tuotteita, mutta keliakiaa sairastavalle ne yleensä sopivat.

Ruoka-aineallergioiden yleisyys ja allergisoivat ruoka-aineet

Lasten ja aikuisten erilaiset ruoka-allergiat

Arvioiden mukaan erilaisista ruoka-allergioista kärsii 10–15 % imeväis- ja leikki ikäisistä, 5-10 % peruskoululaisista ja noin 3-5 % aikuisista.

Mikä tahansa ruoka-aine voi saada aikaan allergisen reaktion. Pikkulapsilla allergiaa aiheuttavat yleisimmin maito (3-5 %), viljat (vehnä, ohra, ruis), kananmuna ja kala. Aikuisten ruoka-allergiat liittyvät useimmiten siitepölyallergioihin, jolloin oireita aiheuttavat tietyt tuoreet kasvikset ja mausteet. Koivuallergikoista noin puolet saa oireita joistakin tuoreruoista ristireagoinnin vuoksi. Yleensä kasvisten allergeenisuus vähenee käsittelyn (keittäminen, pakastaminen, raastaminen) myötä. Kuitenkaan mm. pähkinöiden, mantelin, sellerin, palsternakan ja soijan allergeenisuus ei vähene käsiteltäessä. Varsinaisten ruoka-aineiden lisäksi myös elintarvikkeiden lisäaineet saattavat aiheuttaa allergiaa.

Hoitoon hakeutuneiden allergiapotilaiden määrä on viime vuosina kasvanut selvästi. Allergioiden yleistymisen syynä voi olla myös se, että allergiaoireet tunnistetaan aiempaa paremmin.

Pikkulasten ruoka-allergioilla hyvä paranemisennuste

Suurimmalla osalla lapsista ruoka-allergiat paranevat kouluikään mennessä. IgE-välitteisesti reagoivat paranevat keskimäärin myöhemmin kuin viivästeisesti reagoivat. Vaikka allergiat ovat yleisimpiä pienillä lapsilla, voi niitä puhjeta vielä aikuisenakin. Aikuisten ruoka-allergiat ovat usein pysyviä, mutta siitepölyallergioihin liittyvän ristiallergian oireet voivat vaihdella vuodenajan mukaan.

Monipuolinen ruokavalio

Mitä enemmän allergiat rajoittavat ruokavaliota, sitä tärkeämpää on huolehtia riittävästä ravintoaineiden saannista. Ruokavaliosta ei pidä jättää mitään pois ”varmuuden vuoksi”. Se johtaa turhaan ruokavalion yksipuolistumiseen ja on riski ravintoaineiden liian vähäiselle saannille. Ainoastaan toistuvasti oireita aiheuttavia ruoka-aineita on syytä välttää.

Ruoka-allergisilla ruokavaliohoidon tärkein tavoite on taata ravitsemussuositusten mukainen, riittävä energian ja tarvittavien energiaravintoaineiden sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Vältettävien ruoka-aineiden tilalla käytetään korvaavia ruoka-aineita yksilöllisen tarpeen mukaan. Ravitsemusterapeutti auttaa riittävän monipuolisen ruokavalion suunnittelussa ja koostamisessa.

Ravitsemuksen ja raskauden aikaisen ruokavalion merkitys allergioiden kehittymiseen

Raskauden ja imetyksen aikana äidin tulee välttää vain niitä ruokia, joista hän saa itse oireita. Muusta raskauden aikaisesta välttämisruokavaliosta ei ole osoitettu hyötyä ruoka-allergian ehkäisyssä, viitteitä on jopa päinvastaisesta. Runsas rasvaisen kalan syöminen ja n-3–sarjan rasvahappojen saanti raskauden aikana saattaa pienentää lapsen riskiä sairastua allergiaan. Raskaus- ja imetysajan sekä varhaislapsuuden ravitsemuksen vaikutusta lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen tutkitaan myös Kansanterveyslaitoksella (DIPP-ravintotutkimus).

Hyödyttömänä pidetään myös ”yleisesti allergisoivien” ruokien välttämistä lapsen ruokavaliossa. Yksinomainen rintaruokinta 4-6 kuukauden ikään asti suojaa jonkin verran atooppiselta herkistymiseltä varhaislapsuudessa.

Lisätietoja:

Tutkija, ETM, Jetta Tuokkola
etunimi.sukunimi@ktl.fi

Pirkanmaan allergia -sivusto (Käytännön vinkkejä ruoka-allergiselle)

Allergia- ja Astmaliitto

Lasten ruoka-allergian käypä hoito -suositukset