Publisher

National Public Health Institute
Original page

(sivuvaikutukset), adult, aged, aged, 80 and over, autumn, disease transmission, egg hypersensitivity, influenza, influenza vaccines, injurious effects, medicines, neomycin, risks, target groups , thimerosal, vaccination, winter, working age people

Julkaistu 26.10.2006

Tälle sivulle on koottu keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia influenssarokotuksista. Kysymykset on kerätty rokotusneuvontaan tulleiden kysymysten joukosta.

Koska influenssarokote pitäisi ottaa aikaisintaan ja viimeistään? Kuinka nopeasti se alkaa vaikuttaa? Kuinka kauan suojaa?

Influenssavirukset saapuvat Suomeen yleensä joulu-huhtikuussa. Valtakunnallinen influenssarokotuskampanja toteutetaan loka-joulukuussa. Influenssaepidemian aikana rokottamisesta ei ole haittaa, mutta koska rokotteen antaman suojan kehittymiseen menee pari viikkoa, epidemian jo alettua annettu rokote ei välttämättä ennätä estää sairastumista.

Influenssaviruksen jatkuvan muuntumisen vuoksi edellisenä vuonna annetun rokotteen tai sairastetun influenssan aikaansaamat vasta-aineet eivät useinkaan suojaa seuraavan talven influenssalta. Influenssarokotteiden suojatehon ylläpitämiseksi rokotteiden koostumus päivitetään vuosittain vastaamaan kunakin vuonna odotettavissa olevaa epideemistä influenssavirustyyppiä. Rokotuksen jälkeen vasta-ainetasojen arvioidaan pysyvän suojaavina korkeintaan noin vuoden verran. Rokote tulee siis ottaa vuosittain sekä suojan lyhytaikaisuuden että rokotteen koostumuksen vaihtelun vuoksi.

Aiheuttaako rokotus lievän influenssan?

Suomessa käytössä olevat influenssarokotteet ovat lihakseen annettavia rokotteita, jotka sisältävät inaktivoituja eli tapettuja viruksen osia. Ne eivät siis sisällä infektiokykyisiä kokonaisia viruksia eivätkä siten voi aiheuttaa influenssaa. Rokote voi aiheuttaa lieviä paikallisia reaktioita tai influenssan kaltaisia oireita, kuten lihas- ja nivelkipua sekä päänsärkyä. Nämä oireet ovat yleensä nopeasti ohimeneviä. Kananmunalle erittäin allergiset voivat saada allergisia oireita.

Onko influenssarokotteella haittavaikutuksia?

Influenssarokote voi aiheuttaa lieviä paikallisia reaktioita tai influenssan kaltaisia oireita, kuten lihas- ja nivelkipua sekä päänsärkyä. Nämä oireet ovat yleensä nopeasti ohimeneviä. Kananmunalle erittäin allergiset voivat saada allergisia oireita. Kliinisissä aikuistutkimuksissa nykyaikaisen influenssarokotteen ja lumerokotteen aiheuttamat yleisoireet, esim. kuume, huonovointisuus, päänsärky eivät eroa määrältään ja laadultaan toisistaan.

Syksyllä 2006 annettujen influenssarokotusten epäillyistä haittavaikutuksista oli 10.7.2007 mennessä tullut Kansanterveyslaitokselle 26 ilmoitusta eli n. 4 ilmoitusta 100 000:ta käyttöön luovutettua annosta kohti. Tavallisimmat haitat olivat paikallisreaktioita. Vakaviksi luokiteltuja haittoja oli 4. Näistä kahdessa tapauksessa oli kyse muusta sairaalahoitoon johtaneesta sairaudesta (vakava yleistulehdus ja sisäkorvan hermotulehdus). Lisäksi raportoitiin yksi kouristuskohtaus epilepsiaa sairastavalla ja yksi pitkittynyt kiputila. Kansanterveyslaitos jakoi vuonna 2006 yhteensä noin 630 000 influenssarokoteannosta.

Kannattaako terveen työikäisen ottaa rokotus vai onko se terveelle turha?

Vaikka yleiset terveiden alle 65-vuotiaiden influenssarokotukset eivät ole kansanterveydellisesti perusteltuja, turvallinen influenssarokotus voi yksilötasolla olla hyvinkin hyödyllinen tietyissä elämäntilanteissa. Työterveyshuolto voi arvioida työntekijöiden influenssariskiä ja antaa ohjeita influenssarokotuksista. Terveet työikäiset voivat lääkärin reseptillä hankkia apteekista influenssarokotteen.

Yhdysvaltain lääkintäviranomaiset suosittelevat vuosittaista influenssarokotusta mm. terveydenhuollon työntekijöille. Suomalaiset asiantuntijat eivät ole katsoneet aiheelliseksi vastaavien eri ammattiryhmiä koskevan suosituksen antamista.

Suositellaanko rokotetta esimerkiksi ihmisille, jotka matkustavat työnsä takia paljon ulkomailla?

Influenssaa esiintyy tropiikissa läpi vuoden, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla enimmäkseen huhti-syyskuussa. Riskiryhmiin kuuluvien matkailijoiden on ennen lähtöään kaukomaille syytä tarkistaa, että he ovat saaneet influenssarokotteen. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön kunakin vuonna erikseen suosittelemaa rokotetta saa Suomesta vain syyskuusta seuraavan vuoden kevääseen. Terveet työikäiset voivat hankkia apteekista influenssarokotteen lääkärin reseptillä halutessaan suojautua influenssalta. Myös työterveyshuolto voi arvioida työntekijöiden influenssariskiä ja antaa ohjeita influenssarokotuksista.

Onko joitain muita ammattiryhmiä, jotka voisivat hyötyä rokotteesta?

Yhdysvaltain lääkintäviranomaiset suosittelevat vuosittaista influenssarokotusta mm. terveydenhuollon työntekijöille. Suomalaiset asiantuntijat eivät ole katsoneet aiheelliseksi vastaavien eri ammattiryhmiä koskevan suosituksen antamista.

Kuuluvatko myös vuodeosasto- tai laitoshoitopotilaat rokotussuosituksen piiriin?

Vuodeosasto- ja laitospotilailla on oikeus maksuttomaan rokotukseen, jos he ovat täyttäneet 65 vuotta tai kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään. Rokotusten antaminen ei ole aiheellista, jos henkilön yleistilanteen, esimerkiksi laitoshoitoa vaativan dementian tai nopeasti kuolemaan johtavan pahanlaatuisen sairauden vuoksi on päätetty siirtyä terminaalihoitoon. Rokotusta ei myöskään anneta tapauksissa, joissa esimerkiksi laitoshoitopotilaiden keuhkokuumetta ei hoidettaisi mikrobilääkkeillä.

Maksuttoman rokotteen antamisesta voi yleensä päättää rokotuksen antava terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Epäselvissä tapauksissa päätöksen tekee hoitava lääkäri. Laitoshoitopotilaan omat ja hänen omaistensa toiveet influenssarokotuksen antamisen suhteen tulee luonnollisesti ottaa päätöksenteossa huomioon.

Kuinka tehokas rokote on eli kuinka hyvin se suojaa 1) työikäisiä ja 2) vanhuksia?

Influenssarokotteen teho vaihtelee eri vuosina. Teho riippuu mm. siitä, miten hyvin rokotteeseen valittujen viruskantojen ja epideemisten influenssavirusten rakenteet vastaavat toisiaan ja millainen on rokotettavien vastustuskyky epideemisiä viruksia vastaan.

Influenssarokote saa terveillä henkilöillä aikaan paremman vasta-ainetuotannon kuin kroonisia sairauksia potevilla. Työikäisillä rokotteen antama suoja oireista influenssaa vastaan vaihtelee 70 - 90 %, jos rokotevirukset vastaavat väestössä kiertäviä epideemisiä influenssaviruksia. Iän myötä rokotteen teho heikkenee. Riskiryhmäpotilailla ja 65 vuotta täyttäneillä rokottamisen on osoitettu vähentävän influenssasta johtuvia sairaalahoitoja keskimäärin 40-70 % ja kuolleisuutta 50-70 %. Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien.

Voiko rokotettu saada influenssan sitten kun epidemia tulee. Jos voi, niin minkälainen se on verrattuna rokottamattoman influenssaan?

Influenssarokotteen teho vaihtelee eri vuosina. Teho riippuu mm. siitä, miten hyvin rokotteeseen valittujen viruskantojen ja epideemisten influenssavirusten rakenteet vastaavat toisiaan ja millainen on rokotettavien vastustuskyky epideemisiä viruksia vastaan. Influenssarokote saa terveillä henkilöillä aikaan paremman vasta-ainetuotannon kuin kroonisia sairauksia potevilla. Työikäisillä rokotteen antama suoja oireista influenssaa vastaan vaihtelee 70 prosentista 90 prosenttiin, jos rokotevirukset vastaavat väestössä kiertäviä epideemisiä influenssaviruksia. Iän myötä rokotteen teho heikkenee. Riskiryhmiin kuuluvilla ja 65 vuotta täyttäneillä rokottamisen on osoitettu vähentävän influenssasta johtuvia sairaalahoitoja keskimäärin 40-70 % ja kuolleisuutta 50-70 %. Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien.

Voiko rokotettava saada kovemman taudin, jos influenssaa on jo liikkeellä ja rokotus annetaan?

Jos rokotettava henkilö on jo saanut influenssatartunnan, rokotus ei ehdi tehota. Suojaavat vasta-aineet muodostuvat kahden viikon aikana rokotuksen jälkeen. Tavallista vaikeampaa tautia rokottamisen takia ei ole odotettavissa.

Rokotuksen vaihtoehtona on olemassa reseptilääkkeitä, joiden käyttö on aloitettava kahden vuorokauden kuluessa influenssan oireiden alkamisesta. Kumpi on parempi, rokotus vai lääke?

Rokotus on paras ja käytännössä ainoa keino ehkäistä influenssaa. Hoitava lääkäri voi harkita lääkehoitoa influenssan ennaltaehkäisyyn tai hoitoon silloin, kun influenssarokotteen antaminen korkean riskin henkilölle ei ole vasta-aiheiden vuoksi mahdollista tai sitä ei ole ennätetty antaa ennen influenssaan sairastumista.

Onko influenssarokotteissa tapahtunut jotakin uutta ja merkittävää kehitystä viimeisen vuoden sisällä?

Maailman terveysjärjestö (WHO) kerää jatkuvasti tietoa eri maissa epidemioita aiheuttavista influenssaviruksista. Näiden tietojen perusteella vuosittain helmi-maaliskuussa WHO antaa ohjeen pohjoisella pallonpuoliskolla kunakin syksynä käytettävästä influenssarokotteesta. Suomessa käytössä olevat influenssarokotteet ovat lihakseen annettavia inaktivoituja rokotteita, jotka eivät sisällä eläviä viruksia. Influenssarokotteessa on rakenneosia kahdesta A-influenssaviruksesta ja yhdestä B-influenssaviruksesta. Syksyn 2007 rokotteen toinen A-viruskanta on vaihdettu.

Nenän limakalvoille suihkutettava eläviä influenssaviruksia sisältävä influenssarokote sai kesällä 2003 rajoitetuille kohderyhmille myyntiluvan Yhdysvalloissa. Aika näyttää tuleeko valmiste markkinoille myös Suomessa.

Kenelle influenssarokote ei ehdottomasti sovi?

Influenssarokotetta ei tule antaa voimakkaasti kananmunalle allergisille eli henkilöille, jotka syödessään kananmunaa sisältäviä elintarvikkeita saavat henkeä uhkaavia, voimakkaita allergisen reaktion (anafylaksian) oireita. Harkinta on myös paikallaan, jos aiemmasta influenssarokotuksesta on tullut voimakas reaktio. Kuumeisen infektion aikana ei tule rokottaa vaan rokotusta siirretään, kunnes potilas on toipunut.

Onko voimakkaasti kananmunalle allergisille henkilöille saatavissa influenssarokotetta?

Kananmunalle voimakkaasti allergisia henkilöitä ei voi rokottaa influenssarokotteella. Lievä kananmuna-allergia ei estä rokottamista: jos kananmunaa sietää ruoassa, voi turvallisesti ottaa influenssarokotteen. Kananmunalle voimakkasti allergisille henkilöille on kehitteillä soluviljelmissä tuotettu rokote, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön.

Onko tietoa jostain lähestyvästä influenssa-aallosta lähiaikoina ja kuinka ärhäkästä viruksesta on tällä kertaa kyse?

Influenssaepidemia saavuttaa Suomen tavallisesti joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana. Tämänhetkisen tiedon perusteella influenssatalvesta tulee vähintäänkin tavanomainen.

Leviääkö influenssa jos viruksen kantaja on oireeton?

Influenssavirusta hengitysteistään erittävä ihminen voi tartuttaa sen toiseen ihmiseen. Virus leviää joko pisaratartuntana hengitysilman kautta tai käsien kuljettamana. Influenssavirus ei aiheuta terveellä ihmisellä pitempiaikaista oireetonta kantajuutta, joten tartunta saadaan yleensä oireiselta henkilöltä. Aikuinen voi alkaa erittää influenssavirusta jo noin päivää ennen oireiden alkamista ja eritys kestää kaikkiaan keskimäärin 6 päivää. Influenssan voi myös sairastaa varsin vähäisin oirein tai jopa ilman oireita mutta etenkin jälkimmäisessä tapauksessa tartuttavuus tuskin on kovin merkittävää. Ei siis ole mahdotonta saada influenssavirustartuntaa oireettomalta ihmiseltä mutta ylivoimaisesti merkittävin tartunnanlähde ovat oireiseen influenssaan sairastuneet.

Rokotepakkauksessa (Vaxigrip®) ei ole neulaa. Minkä kokoista neulaa tulisi käyttää?

Lihakseen annettavan rokotteen ruiskuttamiseen suositellaan läpimitaltaan 20-25 G ja pituudeltaan 25-40 mm neulaa. Vakioneula lihakseen annettavissa rokotuksissa on 23 G 25 mm. Poikkeuksellisesti voidaan tarvita pitempää neulaa (23G 38mm), jos rokotettavalla on runsaasti ihonalaiskudosta.

Voiko tiomersaaliallergikon rokottaa influenssarokotteella?

Kyllä. Esimerkiksi Influvac®- ja Vaxigrip®-rokotteet eivät sisällä tiomersaalia.

Voiko neomysiinille allergiselle antaa influenssarokotteen, joka sisältää gentamysiinijäämiä (Influvac®)?

Rokotteen voi antaa. Neomysiini- ja gentamysiinijäämät ovat rokotteissa niin vähäisiä, ettei niillä ole käytännön merkitystä iho-oireisille allergikolle. Rokotteen anto on vasta-aiheinen ainoastaan niissä tapauksissa, joissa henkilö on saanut anafylaktisen reaktion neomysiinistä.

Jos riskiryhmään kuuluvalle on annettu influenssarokote muualla kuin omassa terveyskeskuksessa, tuleeko siitä ilmoittaa henkilön omaan terveyskeskukseen?

Kyllä, tieto rokotuksesta tulee ehdottomasti toimittaa siihen terveyskeskukseen, jonka piiriin rokotettu henkilö kuuluu. Näin parannetaan kyseisen kunnan/kuntayhtymän rokotuskattavuustietojen luotettavuutta.

Paljonko rokote maksaa, jos ei kuulu riskiryhmiin?

Influenssarokotteen voi lääkärin kirjoittamalla reseptillä ostaa apteekista. Rokotteen hinta on n. 9 euroa.