Publisher

National Public Health Institute

Suomen Akatemian tutkiva työpaja:

Maailman ruokareservit riittävät 48 päiväksi

Suomen Akatemia järjesti 1.12.2004 Helsingissä tutkivan työpajan aiheena ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys. Työpajan tavoitteena oli kartoittaa tieteenalan nykyistä tilannetta ja arvioida tutkimuksen tarvetta ja kehitystarpeita. Helsingissä järjestettyyn työpajaan osallistui 180 tutkijaa eri tieteenaloilta.

Suomen Akatemia on järjestänyt tutkivia työpajoja valmistellessaan mahdollisia uusia tutkimusohjelmia. Työpajan valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi Tiina Mattila-Sandholm Valiosta ja varapuheenjohtajana tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Kansanterveyslaitoksesta. Työpajan ohjelma koostui aamupäivän esittelyluennosta ja iltapäivän ryhmäkeskusteluista, joiden raporttien perusteella Suomen Akatemia päättää tutkimusohjelman mahdollisesta käynnistämisestä ensi vuonna.

Kotien ulkopuolella syöminen lisääntyy

Professori Peter Raspor Ljubljanan yliopistosta Sloveniasta piti työpajassa luennon elintarviketeknologiasta ja ruuan turvallisuudesta Euroopassa. Rasporin mukaan maailmassa on tällä hetkellä ruokareservejä keskimäärin 48 päiväksi, kun vielä 30 vuotta sitten reservit riittivät 77 päiväksi. Ruokailu kodin ulkopuolella lisääntyy jatkuvasti. Yhdysvalloissa on arvioitu, että vuonna 2005 jo yli puolet ruokailuista tapahtuu kotien ulkopuolella.

Ruuan valmistus on nopeutunut ja sen kierto on huimaa; kymmenen miljoonaan asukaan suurkaupunkiin tarvitaan päivittäin ruokaa 6 000 kuorma-autollista. Maailmalaajuinen elintarvikkeiden vienti lisääntyy koko ajan. Vuonna 1986 se oli arvoltaan 150 miljardia dollaria ja 2003 jo yli 400 miljardia dollaria. Euroopassa elintarvikkeiden tuonti on noin 10 prosenttia suurempaa kuin vienti. Suuri osa eläinperäisestä ruuasta tuotetaan nykyään kehitysmaissa. Ruokavarantojen turvaamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita. Erityisesti ruuan turvallisuuden parantaminen on avainasemassa.

Ruuan turvallisuus huolestuttaa

Peräti 73 prosenttia briteistä ja 71 prosenttia kanadalaisista on huomattavan tai jossain määrin huolestuneita ruuan turvallisuudesta. Euroopassa ruuan turvallisuuden takia tehtyjen hälytysten määrä on noussut rajusti. Vuonna 1995 niitä tehtiin kymmenen ja vuonna 2003 jo yli 400. Tuttu esimerkki on hullun lehmän tauti, joka ei suinkaan vielä ole ohi. Vaikka Iso-Britanniassa nautojen epidemia on jo laantumassa, Etelä-Euroopassa naudoista löydetään edelleen suuria määriä uusia tapauksia.

Kehitys ei välttämättä ole helpottanut kuluttajan elämää. Elintarvikkeiden tuotetiedot ovat yleensä niin pienellä kirjoitettuja, ettei niitä näe edes silmälaseilla. Ja vaikka näkisikin, niitä ei ymmärrä. Professori Raspor piti yhtenä mahdollisuutena saada ajantasaista tuotetietoa uutta tietoteknologiaa käyttäen esimerkiksi kännykkään. Esimerkiksi keliakiaa sairastava voisi kysyä kännykällään, sopiiko tietty tuote hänelle. Vastaus tulisi välittömästi takaisin tekstiviestinä.

Pentti Huovinen
KTL, mikrobiekologian ja tulehdustautien osasto
pentti.huovinen@ktl.fi