Publisher

National Public Health Institute

Nautitun ruoan määrän arviointi on keskeinen osa yksilöiden ja väestöryhmien ruoankäytön mittaamisessa. Useat suomalaiset ravitsemustutkimukset perustuvat edellisen vuorokauden ruokavalion haastatteluun. Tällöin haastateltavien on mahdollista kertoa todellisen ruoka-annoksen määrä, mutta se täytyy tehdä muistinvaraisesti. Ruoka-annosten määrää joudutaan arvioimaan myös ravitsemustutkimusten toisessa menetelmässä eli ruokapäiväkirjassa. Näiden arviointitilanteiden helpottamiseksi olemme uudistaneet taulukon elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja ruokien, tarjoilu- ja käyttöannoksista (Lallukka ja Ovaskainen 2001).

Ruokamittojen tarkistukset kerättiin Kansanterveyslaitoksen ravitsemusyksikössä kesällä 2004. Annoskirjan pääosan muodostaa elintarvikkeiden tarjoiluannos-, kappalepaino-, tilavuus- ja pakkauskokotiedoista koottu taulukko. Tutkimustilanteessa nautitun ruoan annoskoon arviointia voidaan helpottaa annoksia esittävillä valokuvilla (Haapa ym. 1985) tai astiamalleilla (Chambers ym. 2000). Lisäksi tutkimusaineiston keruussa voi vertailutietona käyttää väestön keskimääräistä ruokaryhmien käyttömäärää. Tätä varten taulukkoon on sisällytetty Finravinto 2002 -tutkimuksesta suomalaisten miesten ja naisten elintarvikkeiden kulutustaulukko (Ovaskainen ym. 2003).

Kappalepainolla on pyritty kuvaamaan joko eri elintarvikkeiden keskimääräistä painoa tai sen vaihtelua, mikä esimerkiksi hedelmillä ja vihanneksilla on usein huomattavaa. Taulukossa on esitetty myös tuotteiden painoja (g) yhtä desilitraa, ruoka- tai teelusikallista kohden. Elintarvikkeiden tuote- ja merkkivalikoima vaihtuu jatkuvasti. Tähän kirjaan ei ole enää koottu tuotemerkkikohtaisia pakkaustietoja kuten ensimmäisessä Ruokamittoja-kirjassa (Leino 1984).

Keskikokoinen tarjoiluannos on ohjeellinen ja soveltuu lähinnä kevyttä tai keskiraskasta työtä tekevälle aikuiselle. Lasten, nuorten miesten, vanhusten, sairaiden ja muiden erityisryhmien annoskoot poikkeavat luonnollisesti suuresti toisistaan. Käytännön haastattelutilanteessa voi käydä ilmi, että samalla kertaa on nautittu useita annoksia ja tämä on otettava huomioon laskettaessa ruoan kokonaismäärää, esim. kaksi lautasellista keittoa = 800 g. Samoin haastattelutilanteessa voi olla aiheellista selvittää tarkemmin nimenomaan tietyn tuotemerkin annoskoko hyvän arvion saamiseksi.

Elintarviketeollisuuden eri yritykset valmistavat tällä hetkellä monista tuotteista useita eri pakkauskokoja ja vaihtelua esiintyy samassa tuotteessa myös eri valmistajien välillä. Pakkauskoko-sarakkeessa onkin lähinnä vain suuntaa antavaa tietoa elintarvikkeiden saatavilla olevista pakkauksista. Tässä kirjassa tarkastellaan vain vähittäiskaupan myyntipakkausten kokoja.

Kiitämme kaikkia yrityksiä ja tahoja, joilta saimme tietoja ja aineistoa tätä kirjaa varten.

Helsingissä, elokuussa 2004

Katri Sääksjärvi ja Heli Reinivuo