Publisher

National Public Health Institute

Influenssan valvontaverkosto laajenemassa varuskunnista siviiliväestöön

Varuskunnat ovat olleet Suomessa influenssan valvonnan etuvartioasemia yli 30 vuoden ajan. Rinnalle tarvitaan siviiliväestöä koskeva anturikeskusjärjestelmä. Sen hyödyllisyys todettiin myös vuoden 2005 pilottihankkeessa. Talven 2004/05 epidemiat jäivät tavanomaista pienemmiksi. Syksyn 2004 rokotteeseenkin voidaan olla tyytyväisiä.

Viime vuoden helmikuussa, influenssaepidemian huipun ollessa Suomessa jo takanapäin, kahden varuskunnan potilasnäytteistä eristettiin kauden muista A-tyypin influenssaviruksista poikkeavaa muunnosta. Myös eräät muut Maailman terveysjärjestön (WHO) yli sadasta influenssalaboratoriosta ilmoittivat löytäneensä samoja viruksia. Molekyylirakenteen muutokset viittasivat siihen, että kyseessä saattoi olla seuraavan talven epidemian aiheuttava virus (1).

Kun tällaisia ”pioneeriviruksia” ilmaantuu, WHO päätyy usein suosittelemaan muutoksia influenssarokotteen viruskantoihin. Muutos on tarpeen rokotteen suojatehon säilyttämiseksi. Syksyn 2004 rokotteen muuttamiseen aika ei riittänyt. Muutos koski vasta vuoden 2005 alussa eteläisellä pallonpuoliskolla käyttöön tullutta rokotetta, jossa uutta virusmuunnosta edusti A/Wellington/1/2004-virus.

Ensimmäiset epidemiakauden 2004/2005 Wellington-tyyppiset virukset Euroopassa löytyivät syyskuun alussa Norjasta ja loka-marraskuun taitteessa Mikkelistä. Tammikuussa epidemia alkoi voimistua Etelä-Euroopassa ja kehittyi Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa voimakkaammaksi kuin edellisenä talvena. Suomessa ensimmäiset paikalliset Wellington-epidemiat puhkesivat varuskunnissa jo tammikuussa, jolloin niitä osoitettiin viideltä paikkakunnalta Helsingistä Rovaniemelle. Vasta helmikuun lopulla ja maaliskuussa, jolloin varuskunnat olivat jo lähes päässeet influenssasta, virologisesti varmistetut influenssatapaukset alkoivat selvemmin lisääntyä siviiliväestössä. Wellington-viruksen lisäksi Kansanterveyslaitoksessa tunnistettiin kahta muuta influenssavirusta. Toinen vastasi Uudesta Kaledoniasta 1999 eristettyä virusta (A/New Caledonia/20/99) ja toinen Shanghain luoteispuolella 2003 eristettyä virusta (B/Jiangsu/10/2003). Molemmat ovat suomalaiselle väestölle tuttuja aiemmilta vuosilta. Väestön immuniteetti esti niiden leviämistä isoiksi epidemioiksi. Maaliskuun lopulla näytti siltä, että talven influenssaepidemiat jäisivät kaikissa pohjoismaissa keskimääräistä pienemmiksi.

Miksi verkostoa on laajennettava?

Varuskunnat ovat olleet Suomessa influenssan valvonnan etuvartioasemia yli 30 vuoden ajan. Viikonloppulomilta palaavien varusmiesten mukana virus päätyy varuskuntaan helposti silloinkin, kun tautia esiintyy väestössä vain harvakseltaan. Varuskunnan porttien sisällä tauti lehahtaa epidemiaksi nopeasti. Yksinomaiseksi influenssan valvontatyökaluksi varuskunnista ei ole. Varusmiehet edustavat kapeaa ikäryhmää, jonka immuniteetti on kuin siivilä. Se ei välttämättä päästä läpi kaikkia niitä väestöä vaivaavia influenssaviruksen muotoja, joiden tuntemisesta olisi hyötyä pyrittäessä pitämään influenssarokotteet ajan tasalla. Tarvitaan myös siviiliväestön eri ikäryhmiä koskeva, alueellisesti edustava anturikeskusjärjestelmä. Sen tulisi nojata väestövastuuseen, jolloin sairastuvuutta ja epidemian kokoa koskevat vertailut vuosien välillä olisivat mahdollisia. Tällainen järjestelmä on lähes kaikilla EU-mailla (www.eiss.org/index.cgi), mutta Suomesta se on puuttunut. Kansanterveyslaitoksen käynnistämään pilottitutkimukseen ovat osallistuneet tänä talvena Salon ja Kemin terveyskeskukset sekä lääkäriasema Pulssi Turusta. Kokemukset ovat olleet hyviä, mutta kattavaan valvontaverkostoon on vielä matkaa.

Influenssarokotuksista

Syksyn 2004 influenssarokotteen koostumus ei ollut optimaalinen, mutta A/Panama/2007/99-viruksen vaihtaminen A/Wyoming/3/2003-virukseen kohensi immuniteettia kauden valtavirusta (Wellington/1/2004) vastaan tuntuvasti. Useimmille rokotetuille syksyn 2004 rokotuksesta oli hyötyä. A/New Caledonia/20/99- ja B/Jiangsu/10/2003-tyyppisiä viruksia vastaan rokotus antoi hyvän suojan. Rokotusten suojatehoa koskevat tutkimukset Porin Prikaatissa ovat loppusuoralla.

Kuva 1. Viimeaikaisten influenssa A(H3N2) -virusten sukulaisuus (HA1-geeni). Vaakasuorien janojen pituus on suhteessa mutaatioiden kertymiin: a) syksyn 2003 rokotevirus, b) talven 2001/02 valtavirus, c) talven 2002/03 virus, d) syksyn 2004 rokotevirus, e) talven 2003/04 valtavirus, f) talven 2003/04 virusmuunnos, seuraavan talven valtavirusta ennustanut ”pioneerivirus”, g) eteläisen pallonpuoliskon rokotevirus 2005, h) talven 2004/05 valtavirus, j) syksyn 2005 rokotevirus.

Reijo Pyhälä, laboratorionjohtaja
Niina Ikonen, tutkija
Thedi Ziegler, erikoistutkija
KTL, virustautien ja immunologian osasto

Heikki Korpela
Sotilaslääketieteen laitos

Kirjallisuutta

1 Pyhälä R, Ikonen N, Korpela H, Toivonen M, Santanen R, Villberg A, Ziegler T. Ruutu P. Influenssatalvi 2003–2004 oli A/Fujian/411/02-viruksen läpimurto. Suom Lääkäril 2004;59:3503–7.