Ympäristöterveyden tutkijakoulussa opiskellaan sisäilman, ulkoilman ja juomaveden kautta välittyviä ympäristöterveysriskejä. Näiden lisäksi asiantuntijoita koulutetaan myös kemikaalien ja säteilyn aiheuttamien terveysvaikutuksien arviointiin ja tutkimukseen. Paitsi oman erikoisalansa koulutusta, tavoitteena on antaa nuorille tutkijoille laaja näkemys ympäristöterveydestä ja ympäristöterveydellisestä riskinarvioinnista.

Kuopiossa vuodesta 2002 toiminut ympäristöterveyden tutkijakoulu SYTYKE sai opetusministeriöltä jatkorahoituksen vuoteen 2009 asti. Tällä rahalla taataan viidelle tutkijakoulutettavalle mahdollisuus tehdä päätoimisesti väitöstutkimusta sekä kaikille tutkijakoululaisille korkeatasoista jatkokoulutusta tutkijan ammattiin. Vuonna 2006 alkavalle uudelle rahoituskaudelle jaettavat koulutuspaikat tulevat hakuun syksyn 2005 aikana. Tutkijakouluun on tällä hetkellä liittyneenä 46 nuorta tutkijaa; väitöskirjoja on tähän mennessä valmistunut 17 kappaletta.

Ympäristöterveyden perustutkimus on varsin näkymätöntä, mutta se on hyvän asiantuntemuksen kulmakivi. Merkitys, joka syntyy monialaisesta koulutuksesta yhdistettynä omaan erikoisalaan, konkretisoituu ympäristökriisin, esimerkiksi vesivälitteisen ripuliepidemian tapahduttua. Asiantuntijoita tarvitaan, kun selvitetään miten ja miksi taudinaiheuttaja on levinnyt ja kuinka onnettomuus voitaisiin jatkossa välttää. Ympäristöterveyskysymysten monitahoisuus edellyttää koko Suomen kattavaa asiantuntijaverkostoa. Siksi on tärkeää, että SYTYKE kokoaa samaan tutkijakouluun useiden alojen tutkimuslaitokset. Tutkijat tutustuvat ja luovat kontakteja toisiinsa jo koulutusvaiheessa.

SYKSYN OHJELMAA

11.–12.10.2005
RISKINARVIOINNIN KURSSI

Luennoitsijoina
Christopher J. Portier
National Institute of Environmental Health Sciences
Linda S. Sheldon
Human Exposure and Atmospheric Sciences Division, U.S.EPA

27.10.2005
TUTKIJKOULUN VUOSISEMINAARI

28.10.2005
VÄITÖS JUOMAVEDEN SÄTEILYALTISTUKSESTA
Pia Vesterbacka
Säteilyturvakeskus

Sähkömagneettisesta säteilystä dioksiiniin

Tutkijakoululaisten väitöskirjatutkimusten aiheet ulottuvat molekulaarisista mekanismitutkimuksista eurooppalaisten kaupunkien ilmanlaatututkimuksiin. Nykyisistä tutkijakoululaisista Ari Markkanen on tutkinut sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia soluviljelmissä. Ihmiset altistuvat pientaajuisille magneettikentille sähkölaitteiden läheisyydessä ja radiotaajuussäteilylle pääasiassa matkapuhelinten käytön takia. Markkasen tulokset viittaavat siihen, että muutokset soluviljelmissä liittyvät solun jakautumiseen ja ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin. Pelkkä sähkömagneettinen säteily yksinään ei aiheuttanut vaikutuksia, vaan vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittiin lisäksi joku tunnettu syöpää aiheuttava tekijä, esimerkiksi ultraviolettisäteily.

Yksi ympäristöterveyden keskeinen aihepiiri on juomaveden turvallisuus. Suomessa pohjavedenottamoiden jakaman desinfioimattoman juomaveden ulosteperäinen saastuminen on johtanut norovirus- ja kampylobakteerivälitteisiin vesiepidemioihin useilla paikkakunnilla. Tarja Pitkänen keskittyy väitöskirjatyössään kehittämään menetelmiä, joilla voidaan testata entistä tehokkaammin juomavedestä kampylobakteereita sekä veden ulosteperäistä saastumista osoittavia indikaattoribakteereita. Kehittämällä testausmenetelmiä voidaan saastumistapaukset selvittää aiempaa paremmin ja saada entistä nopeammin tietoa, joka tukee epidemioita ehkäiseviä ja rajaavia torjuntatoimia.

Tutkijakoululaiset tekevät työtä myös ympäristöterveyden riskinarvioinnin parissa. Riskinarviointi nivoo yhteen kokeellista perustutkimusta ja epidemiologisia selvityksiä, vertailee eri riskejä toisiinsa ja arvioi erilaisten päätösten vaikutuksia sekä niiden hyötyjä ja haittoja. Esimerkkinä voidaan mainita Olli Leinon väitöskirjatyö, jossa hän selvittää miten kalansyönnistä mahdollisesti koituvat terveyshaitat suhtautuvat kalan rasvojen terveydelle hyödyllisiin vaikutuksiin. Suomalaisten dioksiinialtistus tulee lähinnä rasvaisten kalojen syömisestä, ja viranomaiset ovat antaneet ohjeita ja suosituksia kalansyömisestä altistuksen pienentämiseksi. Leinon työn tarkoitus on antaa päättäjille tietoa dioksiinien riskeistä verrattuna kalan rasvojen hyödyllisiin vaikutuksiin esim. sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

Koulua ovat johtaneet professorit Jouko Tuomisto (KTL) sekä Jukka Juutilainen (Kuopion yliopisto). Nyt vetovastuuseen siirtyy Juha Pekkanen (KTL). Kuopion yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen lisäksi toiminnassa ovat mukana Säteilyturvakeskus, Helsingin yliopisto, Työterveyslaitos, Ilmatieteen laitos, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos. Merkittävän tuen antaa KTL:ssa sijaitseva Ympäristöterveydellisen riskianalyysin huippuyksikkö.

Hanna Miettinen
Sanna Lensu
tutkijakoululaisia
KTL, Ympäristöterveyden osasto