Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(informationssida)

Rintaruokinnan onnistumiseksi isän tukea

  • Marianna Leskio
  • Halonen Tiina
Julkaistu 8.2.2000, tarkistettu 19.5.2008

Rintaruokinnan onnistumiseksi isän tukea

Myös isä voi edesauttaa imetyksen onnistumista. Puolisoa voi tukea mm. hankkimalla tietoa imetyksestä ja rintamaidon tärkeydestä vauvalle. Isyysloma antaa äidille mahdollisuuden keskittyä imettämiseen isän hoitaessa kotityöt. Imetyksen onnistuminen on pitkälti kiinni oikeasta tiedosta ja asenteesta, joten isän rooli tukihenkilönä on merkittävä.

Usein isät kysyvät, mitä konkreettista he voisivat tehdä puolison tukemiseksi, jotta imetys onnistuisi. Perheen kannalta olisi suositeltavaa ottaa isyyslomaa tai vuosilomaa vauvan ensiviikkojen aikana, kun imetys on vielä käynnistysvaiheessa Isän mukana oloa helpottaa muun muassa tiedon hankkiminen imetyksen pääperiaatteista ja rintamaidon tärkeydestä vauvalle.

Muita konkreettisia auttamismenetelmiä ovat muun muassa äidin selän hierominen maidon herumisrefleksin laukaisemiseksi, kotitöihin osallistuminen ja mikäli perheessä on isompia lapsia, heidän hoitoonsa osallistuminen. Tällöin äiti saa etenkin imetyksen alkuvaiheessa aikaa ja mahdollisuuden keskittyä imettämiseen.

Imetyksen onnistuminen on enemmän kiinni oikeasta tiedosta ja asenteesta kuin esimerkiksi maidon erittymiseen vaikuttavista perinnöllisistä tekijöistä, joten isän rooli tukihenkilönä on ymmärrettävä. Isä voi rauhallisella harkinnallaan ratkaista monia ongelmia, jotka herkässä vaiheessa oleva äiti saattaa nähdä ylipääsemättöminä.

Äiti on tunne-elämältään synnytyksen jälkeen hyvin herkkä, mikä on tarkoituksenmukaista, jotta hän oppii tulkitsemaan vauvan merkkikieltä ja kiintymään lapseen. Samalla äiti tarkkailee myös miehensä suhtautumista itseensä äidin roolissaan.

Äiti saattaa pohtia, onko hän puolisolleen edelleen rakas ja haluttu vai onko hän miehelleen vain lapsen äiti. Mitä selvemmin nainen kokee itsensä hyväksytyksi ja halutuksi myös naisena, sitä paremmin hän voi nauttia äitiydestään. Mikäli hän sitä vastoin saa puolisoltaan viestejä siitä, ettei hän imettävänä äitinä ole seksuaalisesti haluttava, on hyvin todennäköistä, että herkistynyt äiti ei imetä pitkään. Tiedostamatonkin haluttomuus vaikeuttaa maidon herumista ja maidon eritys vähitellen vähenee.

Isä voi tuntea itsensä myös syrjäytetyksi tai ulkopuoliseksi. Tähän auttaa tieto siitä, että äidiltä menee etenkin ensiviikkoina paljon aikaa ja energiaa vauvan tarpeiden tyydyttämiseen ja hoitoon totuttautumiseen.

Isän imetystä tukeva asenne voi välittyä siten, että hän välttää kielteisiä ilmauksia tai epäilyjä imetyksen suhteen. Äiti kaipaa myönteistä palautetta ja isän kannattaa muistaa, että on äidin ja vauvan välinen asia, kuinka usein ja kuinka kauan vauva imee.

Isän on huolehdittava myös omasta hyvinvoinnistaan muun muassa puhumalla rohkeasti häntä huolestuttavista asioista ja pitämällä yhteyttä omiin ystäviinsä tai harrastuksiinsa tilanteen mukaan. Äidin ja isän toisiaan tukevalla yhteistyöllä syntyy suhde, joka voi jatkua antoisana. On tärkeätä, että molemmat kumppaneista rakastavat ja arvostavat toisiaan. Rakkauden tuoma hyväksyntä ja luottamus auttavat kestämään myös raskauden ja imetyksen aiheuttamat muutokset.

Lähteet

  • Katja Koskinen 2007. Imetysohjaus. Edita. Helsinki
  • Deufei M, Montonen E & parviainen M. 1996. Rinnalla. Suomen kätilöliitto. Koskinen K. 1999. Onnistunut imetys. osa 1 ja 2. neuvolalehti 1-2. Berner oy. Painorauma. 6-7. kuusisto R. 1989. Imetän ja hoivaan. WSOY. Porvoo.
© TerveSuomi.fi 2008About us