Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Heti lapsen syntymän jälkeen äidille annetaan ergometriinia ja oksitosiinia istukan synnyttämiseksi. Äiti voi itse ponnistaa irronneen istukan ulos supistuksen aikana, mutta tavallisesti istukan synnyttämiseen tarvitaan kätilön apua. Ennen mahdollista välilihan tai emättimen pohjan ompelua istukka tarkistetaan. Äitiä ja vastasyntynyttä tarkkaillaan synnytyssalissa yleensä kaksi tuntia ennen osastolle vientiä, polikliinisissa synnytyksissä seuranta-aika on vähintään kuusi tuntia ennen kotiutusta.

Istukan syntyminen

Äidille annetaan rutiininomaisesti heti lapsen synnyttyä oksitosiinia (Syntocinon) suoneen istukan synnyttämiseksi. Lääkkeet antaa synnytyksessä avustava kätilö.

Istukka irtoaa yleensä noin 10 – 15 minuutissa. Kätilö tarkkailee kohdun supistustoimintaa, istukan irtoamisen merkkejä ja verenvuotoa. Lyhytkestoinen tavallista runsaampi vuoto on usein ensimmäinen merkki istukan irtoamisesta, samalla napanuora saattaa veltostua ja valua alaspäin emättimestä. Kätilö voi varmistua istukan irtoamisesta painamalla kädellään häpyluun yläpuolelta kohtisuoraan selkärankaan päin. Jos napanuora vetäytyy sisäänpäin, istukka on vielä kiinni kohdussa.

Äiti voi itse ponnistaa irronneen istukan supistuksen aikana ulos. Tavallisimmin kuitenkin istukan ulosauttamiseksi kätilö painaa kohdunpohjaa ja samalla ohjaa toisella kädellään napanuorasta. Istukan synnyttyä kalvot seuraavat yleensä vaivatta. Kalvojen syntymistä autetaan rauhallisesti, etteivät ne repeäisi. Jälkeisten synnyttyä kohtuun kertynyt vuoto painetaan supistuksen aikana ulos (normaalisti n. 300 – 500 ml).

Joskus istukka ei irtoa ja silloin kohdun supistuksia pyritään voimistamaan joko supistavien lääkkeiden avulla tai hyödyntämällä vauvan imetyksen aiheuttamaa kohdun supistelua. Äitiä rentouttamaan voidaan antaa kipulääkettä, äiti voi hengitellä ilokaasua, akupunktiopisteitä painetaan ja yleensä alavatsalle kohdun päälle asetetaan kylmäpakkaus. Jos näistäkään keinoista ei ole apua, joudutaan istukka irrottamaan käsin.

Istukan tarkastaminen

Istukka tarkastetaan ennen välilihan ompelua. Istukasta tarkastetaan lohkot, nukkapinta ja kalvot ja varmistetaan niiden eheys. Istukka punnitaan ja napanuorasta tarkastetaan pituus, kiinnittymiskohta, väri ja lasketaan suonet. Samassa yhteydessä arvioidaan vielä vuodon määrä.

Välilihan leikkaushaavan tai repeämän ompelu

Välilihan leikkaushaavan tai repeämän ompelun periaatteena ovat normaalin anatomian säilyttäminen, verenvuodon tyrehdyttäminen, verenkierron palauttaminen, aseptiikan noudattaminen ja kivuttomuus.

Ompelun suorittaa kätilö tai lääkäri. Ensin haava-alue tarkastetaan. Määritetään leikkaushaavan koko, mahdolliset repeämät ja vuoto. Alue puudutetaan. Lisäksi voidaan käyttää ilokaasua kivun hoitoon. Ompelu on steriili toimenpide, joten sen suorittaja pukee ylleen hius- ja suusuojan sekä steriilit käsineet. Ompeleet ovat itsestään sulavia ja ne häviävät noin kahden viikon kuluttua.

Välilihan alueen kudosten paraneminen kestää kuitenkin kauemmin. Haava-alue on tärkeää pitää puhtaana ja sitä tulee suihkutella vedellä useita kertoja päivässä. Suihkuttelu on suositeltavaa jokaisen wc-käynnin yhteydessä. Haava-aluetta ei tule hangata, vaan kuivata kevyesti painelemalla. Haavakipua voi tarvittaessa lievittää miedolla kipulääkkeellä.

Äidin seuranta synnytyssalissa

Äidin ja vastasyntyneen vointia tarkkaillaan synnytysosastolla yleensä kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Polikliinisissa synnytyksissä seuranta-aika on vähintään kuusi tuntia ennen kotiutusta.

Äidin yleistilan selvittämiseksi mitataan verenpaine, pulssi ja lämpö. Kohdun supistuminen varmistetaan kohtua kokeilemalla, jolloin äiti on selällään jalat koukussa ja kätilö painaa kohdunpohjasta äidin ollessa mahdollisimman rentona.
Virtsaamisen havannointi on tärkeää, koska täysi rakko haittaa kohdun supistumista. Samalla varmistutaan, etteivät virtsatiet ole vaurioituneet synnytyksen aikana.

Lähteet

• Armanto ja Koistinen.Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki. 2007
• Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996
• Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997
• Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996