Publisher

National Public Health Institute
Original page

(torjunta), diagnosis, hemorrhagic fever, crimean, tick-borne diseases

Julkaistu 28.9.2006

Tartuntataudit

Krimin-Kongon verenvuotokuumetta Turkissa

Turkissa on todettu tänä vuonna tammikuun 1. ja elokuun 4. päivän välisenä aikana lähes 250 laboratoriokokein varmistettua Krimin-Kongon verenvuotokuumetapausta, joista 20 on johtanut kuolemaan. Sairastuneita on ollut yli 20 eri maakunnassa, eniten Koillis-Turkissa. Useimmiten sairastumista on edeltänyt punkinpurema. Sairastumisia ei ole todettu suositulla turistialueella Välimeren rannikolla.

Turkin viranomaiset ovat ryhtyneet seuraaviin torjuntatoimiin: sairastuneiden ribaviriinihoito, eristystilojen järjestäminen, riskiammateissa työskentelevien henkilökohtainen suojautuminen ja kansalaisten tiedottaminen punkinpuremilta suojautumisessa. Edelliset epidemiat Euroopassa olivat Turkissa vuosina 2001–2003 (83 tapausta) ja Kosovossa ja Albaniassa vuonna 2001 (26 tapausta).

Punkki yleisin tartunnan välittäjä Krimin-Kongon verenvuotokuumeen aiheuttaja kuuluu Nairo-viruksiin, joka tarttuu pääasiassa Hyalomma-suvun punkkien välityksellä. Ihmiset voivat saada tartunnan myös suoran kosketuksen kautta eläimen tai sairastuneen ihmisen verestä tai muusta infektoituneesta kudoksesta. Eläinreservuaareja ovat jänikset, linnut, nautakarja, lampaat ja vuohet. Yleensä sairastumisia todetaan maataloudessa, teurastamoissa ja eläinlääkäreinä työskentelevillä. Virus voi tarttua myös potilaita hoitavaan henkilökuntaan, jos asianmukaisia varotoimia ei noudateta. Turkin epidemiassa yksi henkilökunnan työtekijä sairastui ja menehtyi tautiin. Krimin-Kongon verenvuotokuume on endeeminen monissa Afrikan maissa, Itä-Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä. Itämisaika punkinpuremasta oireiden alkuun on yhdestä kolmeen päivään, pisimmillään yhdeksän päivää. Tauti alkaa kuumetautina, johon liittyy ihon verenpurkaumia, vatsakipuja, oksentelua ja verenvuotoja. Sairastuneista 30 % menehtyy.

Euroopan tautikeskuksen, ECDC:n ohjeet Koillis-Turkkiin matkustaville: – Ehkäise punkinpuremat: vaalea pitkähihainen ja -lahkeinen vaatetus, housunlahkeet sukkien sisään. – Käytä hyönteiskarkotteita paljaaksi jäävällä iholla ja vaatetuksessa. – Tarkista kehosi aina punkeille altistumisen jälkeen ja poista punkit välittömästi kädet suojattuina esim. käsinein. Puhdista purema-alue ja kädet vedellä ja saippualla sekä desinfektioaineella. Seuraa ihoaluetta pari päivää ja hakeudu lääkäriin, jos puremakohtaan ilmaantuu märkää tai ihottumaa. – Henkilöiden, jotka ovat matkailleet endeemisellä alueella ja saavat oireita punkinpureman jälkeen, tulee hakeutua lääkäriin.

Nopea hoidon aloitus ja tarvittaessa eristys ovat tärkeitä

Diagnoosi varmistetaan virusvasta-ainemäärityksin, PCR-menetelmällä tai viruseristyksellä. Mahdollisimman varhain aloitettu ribaviriinihoito saattaa lyhentää ja lieventää tautia. Tautiin ei ole olemassa rokotetta.

Mikäli terveydenhuollon yksikössä epäillään henkilöstä toiseen tarttuvaa verenvuotokuumetta, potilas on eristettävä ja otettava välittömästi yhteyttä sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin. Potilas sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan erityisilmanvaihdolla varustettuun eristyshuoneeseen ja noudatetaan tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketus-, pisara- ja ilmaeristysvarotoimia (vrt. sars-ohjeet). Lisäohjeita saa virka-aikana Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osaston tartuntatautilääkäriltä puh. (09) 4744 8557, päivystysaikaan HUS:sta puh.(09) 4711 ja TAYS:stä puh. (03) 3116 67770.

Sirpa Pajunen
tartuntatautilääkäri

Outi Lyytikäinen
ylilääkäri

KTL, Infektioepidemiologian osasto

WHO:n ja ECDC:n tietosivut Krimin-Kongon verenvuotokuumeesta

www.who.int/mediacentre/factsheets/fs208/en/index.html

www.ecdc.eu.int > ks. Eurosurveillance