Publisher

National Public Health Institute
Original page

(ravinnontarve), carbohydrates, child, preschool, dietetics, edible fats, growth and development, nutrients, nutritional guidance, nutritional recommendations, vitamin d

Julkaistu 21.12.2004

Lapsen ravitsemuksessa keskeisimpiä asioita ovat monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ruokarytmi. Lapsi pystyy syömään melko vähän kerrallaan, joten säännöllinen pienten aterioiden nauttiminen on oleellista. Välipalojen hyvä ravitsemuksellinen laatu onkin yhtä tärkeää kuin pääaterioiden koostumus. Lapsi yhdistää helposti ruokailukokemuksen syömäänsä ruoka-aineeseen, joten ruokailutilanteen kokeminen miellyttävänä on keskeistä lapsen makutottumusten kehittymisen kannalta.

Ruokaympyrä ja lautasmalli avuksi

Myös lasten ruokavalio voidaan perustaa ruokaympyrään. Samoin aterian suunnittelun pohjaksi sopii lautasmalli, annoksen koko vain on pienempi kuin aikuisella. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut lapsiperheen ruokasuosituksen, jonka yhteydessä annetaan ohjeita ja neuvoja monipuolisen ruokavalion kokoamiseen (Hasunen ym. 2004). Ruokasuositus on ensisijaisesti tarkoitettu perheitä ohjaavien ammattihenkilöiden käsikirjaksi.

Energian- ja ravinnontarve

Lapsen energian- ja ravinnontarve on painoon suhteutettuna suurempi kuin aikuisella, mikä johtuu vilkkaasta perusaineenvaihdunnasta ja nopeasta kasvusta. Kiihkeimmillään kasvu on ensimmäisen elinvuoden aikana ja hidastuu sitten jonkin verran leikki-ikään tultaessa. Lapsen sukupuoli, pituus, paino, kasvunopeus ja liikunta vaikuttavat energian tarpeeseen, joka voi vaihdella paljon eri yksilöiden välillä (Hasunen ym. 2004). Lasten energiantarpeen viitearvot ja ravinnonsaantisuositukset ovat mukana suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005).

Leikki-ikäisten ravinnonsaantia on tutkittu Suomessa melko vähän, mutta tutkimusten tulokset ovat olleet hyvin samansuuntaisia. Lapset ovat saaneet ruokavaliostaan proteiinia noin 15 % päivittäisestä kokonaisenergiasta, hiilihydraatteja noin puolet ja rasvaa 34-36 % kokonaisenergiasta (esim.Ylönen ym. 1996, Virtanen ym. 2000). Tämä vastaa melko hyvin leikki-ikäisille annettuja ravitsemussuosituksia. Tyydyttyneen rasvan osuus näyttäisi kuitenkin olevan lastenkin ruokavaliossa liian suuri, noin 12-15 % kokonaisenergiasta (Lagström ym. 1997). Myös vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on näissä tutkimuksissa vastannut suosituksia, lukuun ottamatta liian alhaista D-vitamiinin saantia.

Hoitopaikan ruoka

Päivähoidossa käyvän lapsen ravinnonsaantiin vaikuttaa huomattavasti myös hoitopaikassa nautittu ruoka. Suosituksen mukaan kokopäivähoidossa lapsen tulisi täyttää kaksi kolmasosaa päivän ravinnontarpeestaan hoidossa ja osapäivähoidossakin yhden kolmasosan. Tutkimusten mukaan lapset kuitenkin syövät hoitopäivän aikana suositeltua vähemmän (esim. Partanen ym. 1998).

Lähteet:

Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H, Lagström H, Lyytikäinen A, Nurttila A, ym.. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: STM (Edita Prima);2004.

Lagstrom H, Jokinen E, Seppanen R, Ronnemaa T, Viikari J, Valimaki I, et al. Nutrient intakes by young children in a prospective randomized trial of a low-saturated fat, low-cholesterol diet. The STRIP Baby Project. Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project for Babies. Arch Pediatr Adolesc Med 1997;151:181-8.

Partanen T, Ahonen S, Aminoff I, Haglund B, Jämsen P ym. Päiväkoti-ikäisten lasten ravinnonsaanti päiväkodissa ja kotona. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 1998;9. Helsinki: Helsingin kaupungin ympäristökeskus;1998.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita Publishing; 2005. www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/

Virtanen SM, Ylonen K, Rasanen L, Ala-Venna E, Maenpaa J, Akerblom HK. Two year prospective dietary survey of newly diagnosed children with diabetes aged less than 6 years. Arch Dis Child 2000;82:21-6.

Ylönen K, Virtanen SM, Ala-Venna E, Räsänen L. Composition of diet in relation to fat intake of children aged 1-7 years. J Hum Nutr Diet 1996;9:207-218.