Publisher

National Public Health Institute

Kansanterveyslaitoksen tutkijat kiinnittivät huomiota Korvatunturin väen elintapoihin ja Joulupukin ilmeiseen vyötärölihavuuteen jo puoli vuosikymmentä sitten. Korvatunturin alueella on aiemmin tehty jonkin verran havainnoivaa tutkimusta, mutta tiedot ruoka- ja liikuntatottumuksista, toimintakyvystä ja terveydentilasta vaativat lisäselvityksiä.

Tiedetään, että niin Joulupukki kuin muorinsakin ovat herkkusuita: Aamuisin he syövät puuroa ja poronmaitoa. Kahvia juodaan päivittäin. Voileipiä syödään useita kertoja päivässä. Ruislimppuviipaleet peitetään loimulohella. Pääaterioilla syödään Lapin puikulaperunoita ja suomalaisia herkkukaloja. Jälkiruokina tarjoillaan lakkaleivoksia ja puolukkakiisseliä. Joulumuori ja tontut juovat aina puolukka- tai variksenmarjamehua, mutta Joulupukin juomatavoista tiedetään vähemmän.

Jouluna tarjoilu toimii buffet-tyyppisesti: suurella ruokapöydällä on koko ajan tarjolla jättimäinen joulukinkku, josta Joulumuori leikkaa paksuja viipaleita. Kinkun kanssa syödään joululimppua. Jouluaikaan juodaan mustaherukoista valmistettua jouluglögiä ja herkutellaan piparkakuilla. Perinteinen suomalainen jouluateria ennätetään nauttia yleensä vain kerran touhukkaaseen jouluaikaan.

Käsillä olevien tietojen valossa Korvatunturin ruokavalio on Kansanterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan hyvällä pohjalla. Puurot ja ruisleipä ovat ruokavalion hyviä kuitulähteitä. Niiden ohella värikkäät Lapin marjat turvannevat Joulupukin ja muiden Korvatunturin asukkaiden vitamiinien, hivenaineiden ja muiden terveyttä ylläpitävien yhdisteiden saantia. Joulupukin ruokavalion niukka kasvisvalikoima on hänen ikäryhmälleen tyypillinen. Vaikka rypsiöljyn suosiosta Korvatunturilla ei ole tietoa, runsas kalankäyttö takaa n-3 rasvahappojen saannin. Kala lienee Joulupukin tärkein D-vitamiinin lähde, mikä on hyödyllistä erityisesti Lapin pimeän talven aikana. Oletetaan, että Korvatunturilla juotava kahvi on veren kolesterolitasoja lisäävää vanhanajan pannukahvia. Korvatunturin arkiruokailu muistuttaa nykyään muuallakin Suomessa yleistyvää, laiduntamisen kaltaista välipala-ateriointia. Päivän pääaterialle kokoonnutaan kuitenkin vielä yhteen.

Korvatunturin jouluinen tapa pitää lämmintä kinkkua jatkuvasti tarjolla huolestuttaa KTL:n ruokamyrkytysasiantuntijoita. Joulupukin lähipiiristä ei ole kuitenkaan tilastoitu ruokamyrkytyksiä.

Joulupukin kerrotaan liikkuvan metsissä, mutta viimeaikaisimmat havainnot hänen hyvin verkkaisesta tavastaan liikkua ovat herättäneet kysymyksen energian saannin ja kulutuksen tasapainosta. KTL:n pääjohtaja onkin varannut Joulupukille kävelymittarin tilanteen selvittämiseksi.

Korvatunturin terveysprojektin (KT-projekti) suunnitteluun lähdettiin monien Suomessa hyvää tulosta tuottaneiden terveyden edistämistoimien innoittamana. Joulupukin merkittävä vyötärölihavuus ja sen myötä lisääntynyt metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen riski on herättänyt tutkijat. KT-projektin rinnalla on väläytelty mahdollisuuksia laajentaa muualla Suomessa käynnissä olevia toimia: aloittaa vuonna 2005 myös KVTK-seuranta (Korvatunturin väen terveyskäyttäytymiskysely), laajentaa Dehkon 2D-hanke Korvatunturin sairaanhoitopiiriin, käynnistää Ikihyvä Päijäthäme -projektin rinnalla myös Ikihyvä Korvatunturi -hanke sekä lisätä tulevaisuuden väestötutkimuksiin Lapin alueella yksi laajahko ikääntyvien ikäryhmä lisää. Hankesuunnitelmat toimitetaan lähiaikoina Korvatunturin Eettisen ja Myyttisen toimikunnan käsittelyyn.

Silvia Atlas, Arto Tina
KTL, tulevan KT-projektin projektijohtajat o.t.o

Kirjallisuus
Valsta LM and Aro A. Diet and Health of Santa Claus. Scand J Nutr 1999; 42(4):179.

Salokorpi S. Joulupukin aapinen. Joulupukkiin liittyviä määritelmiä. Kauppa- ja teollisuusministeriö, tutkimuksia ja raportteja 19/1998, 32s.

http://www.ktm.fi (hakusana: joulupukin aapinen).

http://virtual.finland.fi/xmas/santa/santa.htm.

http://www.santatelevision.com/joulupukki/ (liikkuvaa kuvaa joulupukista).