Publisher

National Public Health Institute

Imeväisikäisten hinkuyskä

Vuosittain maailmassa sairastuu 50 miljoonaa henkilöä hinkuyskään, ja heistä 300 000, suurin osa lapsia, kuolee tautiin. Hinkuyskä kuuluukin tärkeimpiin rokotuksin torjuttaviin infektiotauteihin.

Hinkuyskän aiheuttaa Bordetella pertussis -bakteeri. Taudin diagnostiikassa käytetään bakteeriviljelyä ja PCR-menetelmää sekä vasta-aineiden mittausta entsyymi-immunologisella menetelmällä. Vuodesta 1995 alkaen kaikki laboratoriovarmistetut hinkuyskätapaukset on ilmoitettu KTL:n tartuntatautirekisteriin.

Vuonna 2004 Suomessa diagnosoitiin 1627 hinkuyskätapausta. Taudin insidenssi oli 31,3 tapausta 100 000 asukasta kohti. Eniten tautia esiintyi alle 12 kuukauden ikäisillä rokottamattomilla tai osittain rokotetuilla sekä koululaisilla (kuva 1). Kehitys on hälyttävää, sillä hinkuyskä on imeväisikäisillä vakava, henkeä uhkaava tauti, ja se joudutaan hoitamaan sairaalassa. Imeväisikäiset saavat tartunnan usein kouluikäisiltä sisaruksiltaan, ja siksi rokotusohjelmaa on hiljattain muutettu torjumaan myös kouluikäisten hinkuyskää.

Ennen vuotta 2003 lapset rokotettiin hinkuyskää vastaan 3, 4 ja 5 kuukauden ja vielä 2 vuoden ikäisinä. Vuonna 2003 lisättiin ohjelmaan tehosterokotus 6 vuoden ikäisille. Vuoden 2005 alusta käyttöön otetun uuden rokotusohjelman mukaiset rokotteet annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden sekä 4 ja 14-15 vuoden iässä. Samassa yhteydessä aiemmin käytetty kokosolurokote vaihdettiin uuteen soluttomaan hinkuyskärokotteeseen. Rokotusohjelman siirtymäaikana vanhan ohjelman mukaan rokotetut lapset saavat 11-13 vuoden iässä tehosterokotuksen yhdessä jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteen kanssa.

Ruotsissa soluton hinkuyskärokote otettiin käyttöön vuonna 1996. Sitä edelsi 17 vuoden ajanjakso, jolloin hinkuyskärokotuksia ei annettu. Rokotuksen käyttöönotto laski viljelyllä varmistettujen hinkuyskätapausten insidenssin 89-150 tapauksesta

17-26 tapaukseen 100 000 asukasta kohden. Tällä hetkellä Ruotsissa tautia esiintyy eniten alle 12 kuukauden ikäisillä (kuva 2). Hollannissa ja Suomessa hinkuyskän ikäjakauma on kuitenkin hyvin samankaltainen.

Uuden rokotusohjelman myötä hinkuyskän lisääntymisen toivotaan pysähtyvän ja taudin esiintyvyyden kääntyvän laskuun. KTL tulee lähivuosien aikana seuraamaan tarkasti hinkuyskän esiintyvyyttä Suomessa.

Kuva 1. Hinkuyskätapausten lukumäärä 0-3 vuotiailla lapsilla Suomessa 1995-2004. Lähde KTL, Tartuntatautirekisteri.

Kuva 2. Hinkuyskän insidenssi eri ikäryhmissä Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa vuonna 2003. Lähde: Eupertstrain-tutkimusohjelman loppuraportti 2004.

Qiushui He
KTL, bakteeri- ja tulehdustautien osasto