Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Vanhempien olisi hyvä tuntea tärkeimpiä vastasyntyneillä esiintyviä oireita, jotta he tietäisivät, milloin on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin tai lastenneuvolaan. Useimmat ongelmatilanteet, joita vanhemmat kohtaavat lasta hoitaessaan, ovat tilapäisiä ja kuuluvat vauvan normaaliin kehitykseen.

Täysiaikainen vauva kotiutuu varhain, yleensä alle viiden vuorokauden ikäisenä. Tavallisimmat pulmatilanteet, joita vanhemmat kohtaavat vauvaa hoitaessaan, ovat tilapäisiä ja ohimeneviä ja ne kuuluvat vauvan normaaliin kehitykseen. Vanhempien olisi hyvä tuntea tärkeimpiä vastasyntyneillä esiintyviä oireita, jotta he tietäisivät, milloin ottavat yhteyden lastenneuvolaan tai lääkäriin.

Kotona hoidettavia vastasyntyneen pulmatilanteita

Pulauttelu

On normaalia, että vauva pulauttelee ensimmäisinä vuorokausina nieltyään lapsivettä ja maitoa. Myöhemminkin aterian jälkeinen pulauttelu on normaalia ja johtuu ahnaasta imemisestä ja ilman kertymisestä mahalaukkuun. Tämän lisäksi ruokatorvea ja mahalaukkua erottava sulkijalihas on vauvalla heikompi kuin vanhemmalla lapsella. Iän myötä ongelma vähenee.

Jos pulauttelu jatkuu, lapsen paino ei nouse normaaliin tapaan tai jos lapsi alkaa oksennella, ota yhteys neuvolaan tai omaan lääkäriin. Ks. Oksentelu

Ummetus

Vastasyntyneen suolen toiminta on vaihtelevaa. Rintalapsen uloste on yleensä ryynimäistä ja pehmeää, mutta ulostusvälit voivat olla vaihtelevia, jopa viikon mittaisia, ilman, että kyseessä on varsinainen ummetus.

Kun lapsen ruokavalio muuttuu (esim. äidinmaidonkorvikkeet, lisäruoat), lapsen suoliston rytmi ja ulosteen laatu voi muuttua, jolloin saattaa esiintyä ummetusta. Jos ummetus jatkuu, asiasta kannattaa keskustella terveydenhoitajan tai neuvolalääkärin kanssa.

Sammas

Jos vauvan suun limakalvoille, poskiin ja kieleen ilmaantuu vaaleaa katetta, kyseessä saattaa olla hiivasienen (candida) aiheuttama tulehdus. Asiasta kannattaa keskustella terveydenhoitajan tai neuvolalääkärin kanssa. Tarvittaessa lääkäri määrää sammaksen hoitoon nestemäistä tai geelimäistä tulehdusta rauhoittavaa lääkettä.

Koliikki

Vauvalla saattaa esiintyä useita kertoja vuorokaudessa toistuvia levottomuus-, kipristely- ja itkujaksoja, joihin ei liity oksentelua eikä ripulia. Painonnousu on normaalia. Tilan syitä ei tunneta. Tila menee ohi usein kolmen kuukauden ikään mennessä, minkä takia sitä kutsutaan myös nimellä ”kolmen kuukauden koliikki”.

Oireiden lievittämiseen voidaan käyttää monia keinoja, esim. syöttötekniikan korjaamista, röyhtäyttämistä, sylihoitoa ja vauvahierontaa, jotka joskus auttavat, joskus eivät. Asiasta kannattaa keskustella terveydenhoitajan tai neuvolalääkärin kanssa.

Itkuisuus, yölevottomuus

Vastasyntynyt nukkuu suurimman osan ajasta heräten syömään. Yöllä lapsen hoidoksi yleensä riittää syöttäminen. Röyhtäyttämistä ja vaipan vaihtoa ei välttämättä tarvita. Vähitellen jokaiselle lapselle muotoutuu oma, yksilöllinen vuorokausirytminsä.

Jos lapsen unirytmi on sekaisin, keskustele asiasta terveydenhoitajan kanssa. Ei kannata jäädä odottelemaan liian pitkään, ettei väsytä itseään liikaa. Usein unikoulu auttaa vauvan unirytmin normalisoinnissa. Lisätietoja unikoulusta saat neuvolan terveydenhoitajalta ja lääkäriltä.

Eritteinen napa

Joskus napatyngän irtoamispinta on eritteinen ja siihen ilmestyy granulaatiokudosta (”napasieni”).
Asiasta kannattaa keskustella terveydenhoitajan tai neuvolalääkärin kanssa, joka voi tarvittaessa poistaa granulaatiokudoksen lapistamalla.

Nenän tukkoisuus

Vauvalla on kapeat nenäkäytävät. Vastasyntynyt on nenähengittäjä, joten nenän tukkoisuus vaikeuttaa lapsen hengitystä ja ruokailua. Tukkoisuus voi liittyä ylähengitystietulehdukseen, mutta esimerkiksi myös kuiva ilma voi aiheuttaa nenän tukkoisuutta.

Nenää voidaan kostuttaa keittosuolatipoilla, joita saa apteekista. Apteekin antamia keittosuolaliuoksen säilytystä ja käyttöaikaa koskevia ohjeita on noudatettava huolellisesti. Ks. myös Hengitysvaikeudet

Selvitystä vaativia vastasyntyneen oireita

Keltaisuus

Noin kolmannes vastasyntyneistä kellastuu ensimmäisinä elinvuorokausina, jonka jälkeen keltaisuus normaalisti kääntyy laskuun ja katoaa viimeistään 2 - 4 viikon iässä.

Kun vauvat nykyisin kotiutuvat varhain, on joskus syytä seurata bilirubiinipitoisuuksien pienenemistä verinäyttein vielä kotiutumisen jälkeen. Bilirubiiniarvot ilmoitetaan synnytyssairaalan lastenlääkärille, jonka kanssa sovitaan jatkotoimista.

On aina poikkeavaa, jos kotiutuneen vauvan keltaisuus voimistuu. Erityisen kiireellinen tilanne on silloin, kun voimistuvaan keltaisuuteen liittyy uneliaisuutta, oksentelua tai muita oireita. Tällöin ota heti yhteys neuvola- tai terveyskeskuslääkäriin.

Selvä keltaisuus vielä 4 - 6 viikon iässä myös normaalisti kasvavalla ja hyvävointisella vauvalla on aina aihe lisätutkimuksiin.

Huono painonnousu

On normaalia, että terveen lapsen paino laskee syntymän jälkeen alkuun 5 - 7 %, kun ylimääräinen neste poistuu elimistöstä. Tämän jälkeen paino alkaa nousta ja lapsi saavuttaa syntymäpainonsa viimeistään 5 - 10 vuorokauden iässä.

Tavallisin syy huonoon painonkasvuun on riittämätön ravinto. Jos rintalapsi syö hyvin, mutta jää ruokinnan jälkeen itkuiseksi, hän ei ehkä saa riittävästi ruokaa. Ulosteet muuttuvat tummanvihreiksi, niukoiksi ja vetisiksi.

Ruoan riittämättömyys voidaan varmistaa syöttöpunnituksella, jonka suorittamisesta voit sopia terveydenhoitajan kanssa. Jos ruokamäärä osoittautuu riittämättömäksi, sitä täydennetään esimerkiksi korvikemaidolla. Painon kehitystä seurataan neuvolassa määräajoin.

Jos epäilet vauvasi kasvun häiriötä, ota yhteys neuvola- tai terveyskeskuslääkäriin. Lisätutkimukset ovat tarpeen myös silloin, kun vauva ei suostu syömään tai oksentelee.

Tummat ulosteet

Imetyksen aikana pieni määrä verta voi tihkua äidin rintojen päistä, jolloin vauvan ulosteet värjäytyvät niellystä verestä tummiksi. Hyvin harvinaista on, että verenvuoto olisi lähtöisin vauvan suoliston yläosasta. Kirkas veri ulosteen pinnalla on tavallisimmin lähtöisin peräsuolen pikku haavaumasta. Asian selvittämiseksi ota yhteys neuvolalääkäriin tai terveyskeskuslääkäriin.

Välitöntä hoitoa vaativia vastasyntyneen ongelmia

Uneliaisuus tai voimakas ja jatkuva itkuisuus

Mikäli lapsi muuttuu tavallista uneliaammaksi, eikä häntä saa kunnolla heräteltyä tai lapsi itkee jatkuvasti rauhoittumatta sylissä tai ruokinnalla, ota yhteys päivystävään lastenlääkäriin välittömästi.

Hengitystauot

Vastasyntynyt hengittää yleensä 40 - 60 kertaa minuutissa. On normaalia, että vastasyntyneen hengitystaajuus vaihtelee lapsen vireystilan mukaan. Myös hengitysrytmin vaihtelu on normaalia.

Sen sijaan useiden sekuntien mittainen hengitystauko on poikkeavaa ja sen syyt täytyy selvittää heti. Jos vauvan hengitys on selvästi taukoilevaa, soita ambulanssi.

Jos lapsen väri on sinertävä, aloita puhalluselvytys hengityksen tukemiseksi ambulanssia odottaessasi.

Hengitysvaikeudet

Hengitysvaikeuksista on kyse silloin, kun lapsen hengitys on tavanomaista tiheämpää, vaikeutunutta, raskasta tai äänekästä (vinkuvaa) ja rohisevaa.

Pikkuvauvan hengitysvaikeuksissa on aina syytä ottaa yhteys päivystävään lastenlääkäriin. Mikäli lapsen iho on sinertävä tai harmaan kalpea, soita ambulanssi ja aloita puhalluselvytys hengityksen tukemiseksi ambulanssia odottaessasi.

Kun lapsi väsyy syödessä

Vauvan väsähtäminen ja rasittuminen syödessä voi ilmetä hengästymisenä, hikoiluna ja haluttomuutena imeä. Tällöin ravinnonsaanti voi jäädä riittämättömäksi, jolloin painonnousu hidastuu. Syyt näihin ongelmiin on pikaisesti selvitettävä. Ota yhteys päivystävään lastenlääkäriin.

Oksentelu

Aterian jälkeinen pulauttelu ja oksentelu on tavallista vastasyntyneillä. Mikäli pulauttelu jatkuu runsaana ja lapsen paino ei nouse normaalisti, on asiaa syytä tutkia tarkemmin.

Poikkeavia ovat voimakkaat, suihkumaiset oksennukset, veriset oksennukset tai vihreät oksennukset. Ota yhteys päivystävään lastenlääkäriin.

Raajojen nykiminen, säpsähtely, kouristelu

Vastasyntyneen nukahtaessa tai herätessä voi raajoissa esiintyä tahattomia lihasnykäyksiä. Tämä on normaalia unen ja valveen rajamailla. Toistuvien nykäysten tai nykäyssarjojen syyt on aina selvitettävä. Ota yhteys päivystävään lastenlääkäriin.

Jos vastasyntynyt kouristaa, soita välittömästi ambulanssi.

Kuume

Kun vastasyntyneen lämpö peräsuolesta, kainalosta tai korvasta toistuvasti mitattuna on yli 38 astetta, puhutaan kuumeesta. Vauvan kuumeilun syyt pitää aina selvittää.

Kuumetta voivat aiheuttaa tartuntataudit tai muut tulehdussairaudet, esim. virtsatietulehdus. Oireenmukainen kuumetta alentava lääkehoito aloitetaan vastasyntyneelle yleensä vasta lääkärin ohjeiden mukaan. Ota yhteys päivystävään lastenlääkäriin.

Ripuli

Rintalapsen uloste on yleensä ryynimäistä ja pehmeää. Jos vastasyntyneellä on vetisiä, pahanhajuisia, vaippaan imeytyviä ulosteita, ota yhteys päivystävään lastenlääkäriin.

Lähteet

• Armanto ja Koistinen. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki. 2007
• Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996
• Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997
• Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996