Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Toiset perheet pärjäävät helposti vauvansa kanssa heti alusta lähtien, kun taas toiset pääsevät vauvan kanssa rytmiin vasta vähitellen. Tärkeintä on tapa, jolla lasta hoidetaan. Jos vauva tuntee olevansa rakastettu ja toivottu, hänestä kasvaa iloinen ja onnellinen lapsi. Jokainen vauva ja vanhempi on kuitenkin oma yksilönsä. Tässä vaiheessa vanhempien on syytä antaa aikaa myös itselleen ja parisuhteen hoitamiselle.

Lapsen hoito on molempien vanhempien tehtävä. Imetystä lukuun ottamatta isä pystyy osallistumaan tasavertaisena vauvan hoitoon. Lapsella on oikeus saada nauttia molempien vanhempien hellästä hoidosta. Lapsen hoidossa tärkeintä on tapa, jolla lasta hoidetaan. Vauva tuntee olevansa rakastettu ja toivottu, kun hänelle jutellaan ja hymyillään syötettäessä, kylvettäessä sekä vaippaa vaihdettaessa. Näin lapsi kehittyy parhaiten ja hänestä tulee iloinen ja onnellinen lapsi.

Alussa vanhemmat saattavat tuntea epävarmuutta ja pelkoa yrittäessään sopeutua ja selviytyä uudessa tilanteessa. Kun he huomaavat olevansa tarpeellisia vauvalle ja näkevät lapsensa kehittyvän, he saavat uutta uskoa tulevaisuuteen ja omiin kykyihinsä. Pieni vauva ei heti ymmärrä sanojen merkitystä, vaan tajuaa ennen kaikkea äänensävyn. Rauhallinen, ystävällinen ääni tuo hänelle turvallisuuden tunteen. Sitä lisää myös sylissä pitäminen, silittely ja yleensäkin helliminen. Vauvaa ei voi helliä piloille.

Hoidon ja imetyksen opettelu sekä valvominen vie voimia ja kysyy pitkäjänteisyyttä. Toinen toisensa tukeminen ja konkreettinen auttaminen antaa lisää energiaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta perheenä. Silti joka perheessä voi joskus esiintyä uupumusta ja hoitaja tai hoitajat saattavat tuntea olevansa aivan lopussa.Se, että vanhemmat pyytävät apua läheisiltä tai ottavat yhteyttä kasvatus- ja perheneuvolaan, ei tee heistä epäonnistuneita vanhempia.

Jokainen vauva ja vanhempi on oma yksilönsä. Liikoja ei siis kannata vertailla! Vähään tyytyvän vauvan kanssa kokemattomatkin vanhemmat pärjäävät hyvin, kun taas vaativa ja helposti hätääntyvä vauva voi olla arvoitus kokeneellekin hoitajalle. Muu elämäntilanne vaikuttaa lapsiperheeksi sopeutumisessa. Toiset perheet pärjäävät mainiosti vauvan kanssa alusta pitäen, kun taas toiset perheet pääsevät vauvan kanssa rytmiin kiinni vähitellen.

Kun tietty päivärytmi on muodostunut, huomaavat vanhemmat ajan riittävän muuhunkin. Arkiaskareet onnistuvat vauvan valvoessakin. Kaupassa ja kylässä käynnit ovat perheen normaalia jokapäiväistä elämää. Viimeistään tässä vaiheessa on syytä antaa aikaa itselleen ja parisuhteen hoitamiselle. Kun vanhemmat ja parisuhde voivat hyvin, vauvakin voi hyvin.

Lähteet

• Eskelinen, Korhonen, Martinmäki, Pirskanen, Saranta, Pennanen:Koliikkivauva perheessä, MLL, Sp-paino 1995
• Benjamin Spock: Järkevää lastenhoitoa. Otava. 1989. Keuruu
• Aaltonen, Ojanen, Siven, Viuhunen, Vilen: Lapsen aika. Wsoy. 1997. Porvoo
• Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki., Niemelä. 2003. Äitiyden tunteen syntyminen, Teoksessa : Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Toim. Niemelä, Siltala ja Tamminen. WSOY. Helsinki
• Neuvola kirja, viides painos. Orion. Vammalan kirjapainoOy. 1997. Vammala
• Armanto ja Koistinen. Toim. 2007.
• Meille tulee vauva , Stakes, Helsinki 1999