Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Monet virustulehdukset voivat olla vaarallisia sekä raskaana olevalle äidille että sikiölle. Sytomegalovirus, Herpes, HIV sekä B- ja C-hepatiitti voivat tarttua lapseen raskauden tai synnytyksen aikana. Myös vesirokko on harvinainen mutta vakava tauti raskaana olevalle. Vihurirokkoa ei Suomessa juuri enää tavata.

Herpes

Sukuelinten herpestulehdus esiintyy tavallisimmin rakkuloina ulkosynnyttimissä. Rakkuloita voi esiintyä myös emättimessä tai kohdun kaulakanavan suulla. Tyypillistä herpekselle on rakkuloiden ilmaantuminen toistamiseen. Herpestulehdus voidaan todeta rakkuloista otetusta viljelynäytteestä.

Herpeksen ensitulehdukseen liittyy kipeiden rakkuloiden ohella usein myös yleisoireita. Ensitulehdukseen voi liittyä ongelmia raskauden aikana. Alkuraskaudessa se voi aiheuttaa keskenmenon ja myöhemmässä raskauden vaiheessa ennenaikaisen synnytyksen. Lapsi voi saada tulehduksen synnytyksessä, mikäli äidillä on synnytyshetkellä herpes-rakkuloita synnytyskanavassa. Tavallisimmin kyse on toistuvasta rakkulatilanteesta ja tällöin lapsen sairastumisriski on pieni, noin 3%.

Jos synnytys käynnistyy ensitulehdustilanteessa ja todetaan tai epäillään herpesrakkuloita synnytyskanavassa ja lapsivedenmenosta on kulunut korkeintaan 4 - 6 tuntia, synnytys tapahtuu keisarileikkauksen avulla. Muulloin alatiesynnytys on yleensä mahdollinen. Herpekseen käytetään lääkehoitoa ensitulehdustilanteissa ja toistuvissa uusintatulehduksissa.

B - hepatiitti (HBV)

B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Suomessa tautia esiintyy yhä enemmän, koska huumeidenkäyttö ja maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt. Viime vuosina on todettu n. 600 tapausta vuosittain. HBV tarttuu veren välityksellä ja sukupuoliteitse. Se puhkeaa 1 - 6 kuukauden sisällä tartunnasta. Tauti todetaan määrittämällä vasta-aineet verestä. Oireina ovat mahakivut, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, kuume ja ihon keltaisuus. Sairastuneista pieni osa jää eliniäksi taudinkantajiksi. Heillä on riski saada pysyvä maksatulehdus, maksakirroosi ja lopulta maksasyöpä. Suurin osa tartunnoista on tavattu aikuisilla.

HBV kuuluu alkuraskauden neuvolaseulonta-ohjelmaan.
B-hepatiitti voi tarttua äidiltä sikiöön sekä raskauden että synnytyksen aikana. Äidin sairauden tartuttavuudesta riippuen lapsella on 10 - 90 prosentin riski saada tartunta.
Sikiölle on vaarallisinta, jos äiti sairastuu loppuraskauden aikana. Keisarileikkaus ei suojaa lasta tartunnalta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 70 lasta, joilla on vaara saada HBV-tartunta äidiltä. HBV-positiivisten äitien vastasyntyneille lapsille annetaan heti syntymän jälkeen B-hepatiittisuojaus (vasta-aine ja rokotus). Suojaamatta jääneen, tartunnan saaneen lapsen oireet ovat yleensä lievät, mutta heillä HBV johtaa lähes 90 prosenttisesti taudin kantajuuteen. Äiti saa imettää, kun lapsi on rokotettu, mutta hän ei voi luovuttaa maitoa.

B-hepatiittiin on melko hyvä rokotus, jota suositellaan kaikille, joilla on vähäinenkin riski saada tartunta. Rokotusta suositellaan HBV:a sairastavien henkilöiden kanssa tekemisiin joutuville työntekijöille, ruiskuhuumeiden käyttäjille ja heidän seksikumppaneilleen sekä muille samassa taloudessa asuville henkilöille. Paras suoja on riskikäyttäytymisen välttäminen.

C - hepatiitti (HCV)

Suomessa esiintyvistä maksatulehduksista yleisin on viruksen aiheuttama C-hepatiitti. B-hepatiitin tavoin se tarttuu pääasiassa veren välityksellä, mutta myös sukupuoliteitse. Tartunta ei tapahdu ehjän ihon läpi tavanomaisessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä eikä esim. leikkikalujen ole todettu välittävän tartuntoja. Tartunnan voi saada myös tatuointivälineiden kautta. C-hepatiittia tavataan erityisesti suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttäjillä ja heidän kumppaneillaan.

Viime vuosina Suomessa on löytynyt uusia tartuntoja vuosittain yli 1700, joista yli puolet on alle 30-vuotiailla. C-hepatiittia sairastavan on todettu olevan suuressa vaarassa saada myös B-hepatiitti sekä HIV. Muualla maailmassa C-hepatiitti on levinnyt myös verensiirtojen välityksellä. Suomessa se on hyvin harvinaista, koska meillä verenluovutus on maksutonta, ja luovuttajien seulonta tiukkaa.

Vastasyntynyt voi saada tartunnan veriteitse äidiltä jo raskauden aikana. Riski on 5 prosentin luokkaa, jolloin lapselle useimmiten kehittyy krooninen maksatulehdus. Keisarileikkaus ei suojaa tartunnalta. Äidin kanssa yhdessä pohditaan imetyksen riskit tapauskohtaisesti ja ratkaistaan voiko äiti imettää. Maitoa ei voi luovuttaa. C-hepatiittia sairastava äiti kuuluu synnytyssairaalan äitiyspoliklinikan erityisseurantaan. Myös lasta seurataan C-hepatiitin suhteen synnytyksen jälkeen.

C-hepatiitti puhkeaa 2 –20 viikkoa tartunnasta. Se todetaan määrittämällä vasta-aineet verestä. Tartunnan saaneista valtaosa on oireettomia. Jos oireita ilmaantuu, ne ovat epämääräisempiä ja vähäisempiä kuin B-hepatiitissa. Oireina ovat väsymys, vatsavaivat ja ruokahaluttomuus, joskus esiintyy raju maksatulehdus.

Suurin osa C-hepatiitin sairastaneista (B-hepatiitista poiketen) jää pysyviksi taudin kantajiksi, mikä johtaa pahimmassa tapauksessa krooniseen maksatulehdukseen, maksakirroosiin ja maksasyöpään. Kantajat tartuttavat myös tautia eteenpäin.
Koska tehokasta hoitoa eikä rokotetta tautiin vielä ole, taudin ennaltaehkäisy on ensisijaisen tärkeää.

HIV

HIV-infektio voi tarttua äidistä sikiöön raskauden aikana istukan kautta, synnytyksen aikana synnytyskanavasta ja vastasyntyneeseen rintamaidon kautta. Lapsen riski istukan kautta ja synnytyksen aikana saada infektio on 15 - 20%. HIV-tulehdus voidaan todeta verinäytteestä.

Tulehduksen hoitona käytetään lääkehoitoa ja synnytys tapahtuu yleensä leikkauksen avulla. Raskaudenaikainen lääkehoito sekä sektiosynnytys vähentävät infektion tarttumista sikiöön. Imetystä ei suositella.

Vesirokko

Vesirokko on erittäin herkästi tarttuva virustauti. Oireet ilmaantuvat 2 - 3 viikon kuluttua tartunnasta. Vesirokko on enemmänkin lastentauti. Aikuisilla se on harvinainen, koska valtaosa on sairastanut vesirokon jo lapsena. Aikuisilla tauti esiintyy paljon rajumpana kuin lapsilla ja saattaa aiheuttaa mm. keuhkokuumeen.

Vesirokko on helppo tunnistaa. Oireina ovat koko keholle leviävä tyypillinen rakkulainen ihottuma sekä kuume, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, päänsärky ja yleinen sairauden tunne.

Vesirokko on vakava tauti raskaana oleville naisille. Joka neljännessä tapauksessa virus menee istukan läpi sikiöön. Alkuraskaudessa vesirokko voi haitata sikiön kehitystä, kun taas 20 raskausviikon jälkeen sikiö sairastaa lievän vesirokon eikä se aiheuta sikiölle pysyviä haittoja. Vastasyntyneellä on suurin riski saada vesirokko, jos äiti sairastuu vesirokkoon 5 vuorokautta ennen synnytystä tai 2 vuorokautta synnytyksen jälkeen.

Suomessa vain n. 30 naista sairastuu vuosittain vesirokkoon, vaikka n. 2000 raskaana olevaa naista on sille alttiina. Kun vesirokkotartuntaa epäillään, selvitetään äidin mahdollinen vastustuskyky vesirokkoa vastaan.

Tautia voidaan hoitaa myös raskauden aikana viruslääkkeillä. Sikiön tartunnan saantia lääkitys ei estä. Vesirokkoa vastaan on saatavissa rokote, joka ei kuulu lastenneuvolan rokotusohjelmaan. Rokote on omakustanteinen reseptilääke. Rokotuksen jälkeen ei saisi tulla kolmeen kuukauteen raskaaksi.

Vihurirokko

Vihurirokko on rubella-viruksen aiheuttama rokkotauti, jossa ilmenevät parin viikon kuluttua tartunnasta alkuun lievän flunssan kaltaiset oireet. Niskan ja kaulan seudun imusolmukkeet kipeytyvät ja turpoavat ja pian tämän jälkeen iholle ilmaantuu vaaleanpunainen, pieninäppyinen ihottuma, joka alkaa kasvoista ja leviää vartalolle ja raajoihin.
Tauti on helposti pisaratartuntana tarttuva ja usein lievä, jopa oireeton.

Vihurirokkoa ei Suomessa juuri enää tavata, koska lähes kaikki lapset ovat jo vuosia saaneet vihurirokkorokotuksen lastenneuvoloissa. Poikkeuksena ovat maahanmuuttajat, joita ei kotimaassaan ole rokotettu.

Virus menee istukan läpi sikiöön ja aiheuttaa sitä vakavampia sikiövaurioita mitä aikaisemmassa raskauden vaiheessa äiti on vihurirokkoon sairastunut. Maailmassa arvioidaan vihurirokon vammauttavan vuosittain tuhansia lapsia, mutta Suomessa sitä on tavattu raskaana olevalla viimeksi v. 1988. Siksi vihurirokon vasta-aineseulonnat lopetettiin äitiysneuvoloissamme tarpeettomina v. 1993.

Jos raskaana olevalla naisella ei ole vihurirokkovasta-aineita, hänet rokotetaan heti synnytyksen jälkeen eikä hän saisi tulla uudelleen raskaaksi 2 kuukauden sisällä. Tarkoituksena on, että kaikilla raskaaksi tulevilla naisilla Suomessa on suoja vihurirokkoa vastaan. Lääkitystä tautiin ei ole. Sairastettu rokko antaa elinikäisen suojan ja rokotteen teho on erinomainen.

Sytomegalovirus

Sytomegalovirus (CMV) on yleisin infektio raskauden aikana. Arviolta 0,5 - 3 % raskaana olevista naisista sairastaa sen. CMV-infektio on useimmiten oireeton sekä äidillä että sikiöllä. Virus voi siirtyä sikiöön veriteitse istukan kautta. Virusta löytyy myös kohdunkaulasta, joten tartunta sikiöön on myös synnytyksen jälkeen mahdollinen. Virus leviää pääasiassa sukupuoliteitse, mutta myös virtsan välityksellä. Virusta löytyy usein äidin nielusta ja se erittyy äidinmaitoon. Virus voidaan eristää myös lapsivedestä.

Raskauden aikana infektiodiagnoosiin voi johtaa sikiön kasvuhäiriön tai ultraäänitutkimuksessa havaitun aivojen rakennepoikkeavuuden selvittämiseksi tehty vasta-ainetutkimus. Noin 1 % vastasyntyneistä erittää CM-virusta virtsaan. Suomessa syntyy vuosittain arviolta 60 sytomegalovirus-oireyhtymää sairastavaa lasta. Infektoituneista vastasyntyneistä 10 - 15 %:lla todetaan tyypillsiä verimuutoksia ja keskushermoston kehityshäiriöitä kuten pienipäisyyttä, aivotulehdusta ja kallonsisäisiä kalkkeumia. Oireet ilmaantuvat usein vasta kuukausien tai vuosien kuluttua vajaamielisyyden, kuulovaurion, aivojen toiminnan ja käytöksen häiriöinä. Infektio etenee vielä syntymän jälkeenkin. Raskaudenaikaista seulontaa ei ole, eikä myöskään rokotetta.

Lähteet

• Armanto ja Koistinen. 2007. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki
• Veskari T. 1997. Teoksessa Neonatologia. Toim. Kero.P, Kääpä P, Välimäki I. Medvisor Oy.
• Ämmälä P. Sikiöön siirtyvät infektiot. teoksessa Naistentaudit ja synnytykset. Toim. Ylikorkala O, kauppila A. Duodecim.
• Stakes: Meille tulee vauva. Painatuskeskus Oy, Helsinki 1995 Saarikoski Seppo: Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy. Vammalan kirjapaino 1994 Eskola Kaarina, Hytönen Eeva. Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY. Porvoo 1997Mikko Vienonen: Äitiyshuollon käsikirja. Lääkintöhallitus. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1990. Olli Simell. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino. Vammala 1997. Maija Haukkamaa. Obtetriikka. Kouvolan painotalo Oy. 1992. Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä