Publisher

National Public Health Institute
Original page

(torjunta), disease transmission, norovirus, spa hotels, symptoms

Julkaistu 26.9.2006

Tartuntataudit

Norovirusepidemia itäsuomalaisessa kylpylähotellissa

Maaliskuussa 2006 sairastui itäsuomalaisessa kylpylähotellissa yli 90 henkilöä vatsatautioireisiin. Taudinkuvan ja ulostelöydösten perusteella epidemian aiheuttaja oli norovirus. Yleisimmät oireet olivat pahoinvointi, vatsakivut, ripuli ja oksentelu. Vatsataudin kesto oli keskimäärin kaksi päivää.

Paikalliset viranomaiset pyysivät epidemianselvitysapua Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osastolta. Näytteenotto (elintarvike- ja ulostenäytteet) ruokavälitteisen tartunnan varalta aloitettiin välittömästi. Kyselykaavakkeet lähetettiin yli 300 asiakkaalle, jotka olivat vierailleet kylpylässä viikolla 11 (13.3.–19.3.2006) kylpylän toimittamien osoitetietojen perusteella. Kyselyyn vastasi 271 asiakasta (vastausprosentti 82 %). Hotellin päiväkohtaisista asiakkaista keskimäärin 64 % vastasi kyselyyn. Vastanneista 37 % oli sairastunut norovirusepidemiaan sopivin oirein. Sairastuneet olivat kumpaakin sukupuolta, ja sairastuneiden keski-ikä oli 53 vuotta (vaihteluväli 4–85 vuotta).

Ulostenäytteistä todettiin norovirus Kaikista tutkituista ulostenäytteistä (5/5) todettiin Norovirus genoryhmä 2 PCR-menetelmällä. Pakastetuissa marjoissa ja salaatissa ei todettu taudinaiheuttajia. Tarkastuskäynnillään terveystarkastaja totesi puutteita tarjolla olleiden ruokien säilytystavoissa sekä omavalvontakirjanpidossa. Kohorttitutkimuksen ja tapaus-verrokkitutkimuksen perusteella millään ruokalajilla ei kuitenkaan todettu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä sairastumiseen.

Norovirus leviää helposti

Norovirus leviää helposti henkilöstä toiseen kosketustartuntana sekä aerosoleina oksentamisen yhteydessä. Virus voi tarttua myös tahriintuneiden kosketuspintojen kautta sekä ruuan tai juoman välityksellä. Tapausten kasaantuminen torstaille 16.3. viittaa siihen, että epidemia sai alkunsa pistemäisestä lähteestä esimerkiksi ruoan tai ruokailuun liittyvän tapahtuman välityksellä (kuva 1). Pistemäisen epidemian lähteeksi voidaan noroviruksen inkubaatioajan perusteella epäillä joko tiistain 14.3. tai keskiviikon 15.3. ruokailuun liittyvää tartuntaa.

Kahdenkymmenen suuririskisimmän ruokalajin listasta suurin osa lajeista oli ollut tarjolla tiistain tai keskiviikon aikana. Kyselykaavakkeista välittyy kuva erittäin rajusta ja äkillisesti alkaneesta oksennus- ja ripulitaudista. Esimerkiksi ruokapöytään oksentaminen on voinut tartuttaa useita henkilöitä samanaikaisesti.

Kylpylän henkilökunnassa oli esiintynyt vatsatautia ja siitä aiheutuvia sairauspoissaoloja helmikuun 2006 alusta lähtien. Sairastuneita henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä oli 1.2.–30.3.06 välisenä aikana vähintään 18. Viikolla 11 vatsataudista kärsi kolme henkilöä. Henkilökunnan sairastuvuus heijastaa todennäköisesti vatsataudin alueellista esiintyvyyttä, sillä vatsatautia todettiin kyseisenä ajanjaksona tavallista enemmän myös terveyskeskuksessa. Keittiöhenkilökunnasta yksi henkilö oli poissa töistä vatsatautioireiden vuoksi 13.–14.3. ja palasi töihin keskiviikkona 15.3. osallistuen silloin ruuanvalmistukseen. On mahdollista, että virus on saattanut levitä ruokiin ja juomiin myös hänen kauttaan. Sairastuneet voivat erittää norovirusta jopa kaksi viikkoa oireiden päättymisen jälkeen, mutta oireettomana eritettyjen virusten infektiivisyydestä ei ole varmaa tietoa.

Käsien pesu saippualla vähentää tartuntoja Norovirukset ovat yleisimpiä vatsatautiepidemioiden aiheuttajia Suomessa. Ne ovat kestäviä ympäristöolosuhteille ja voivat säilyä tartuntakykyisenä vähintään kahden viikon ajan tahriintuneilla pinnoilla ja vedessä. Tiheästi vaihtuvien asiakkaiden suuren määrän ja virukselle suotuisien olosuhteiden (esimerkiksi kylpyvedet ja yleiset WC:t ja muut tilat) vuoksi kylpylät ovat otollisia norovirusepidemioille. Käsien pesu vedellä ja saippualla on ensisijainen keino estää tartuntoja.

Epidemiakuvaajasta nähdään tapausten asteittainen väheneminen kohti viikon 11 loppua. On todennäköistä, että pikaisesti aloitetut torjuntatoimet tehostettujen hygieniatoimien (käsien pesu, käsihuuhteet, kertakäyttökäsineet, sairaiden eristys, pintojen klooripuhdistus) muodossa vaikuttivat ympäristövälitteisten ja henkilöstä toiseen siirtyvien tartuntojen vähenemiseen.

Epäiltäessä vatsatautiepidemiaa kylpylän kaltaisessa majoituslaitoksessa torjuntatoimiin tulee ryhtyä nopeasti. Sairastuneista on hyvä pitää yksinkertaista kirjanpitoa, josta ilmenee henkilötietojen lisäksi keskeisimmät oireet ja niiden alkamisajankohta sekä otetut laboratorionäytteet. Erityisesti sairastuneiden keittiö- ja hoitohenkilökuntaan kuuluvien tulee olla pois töistä vähintään 48 tuntia oireiden päättymisen jälkeen. Tartuntoja voidaan vähentää noudattamalla hyvää käsihygieniaa. Käsien pesu saippualla ja vedellä on ensisijainen keino, sillä alkoholipitoisten käsihuuhteiden paremmasta tehosta norovirukseen ei ole näyttöä. Asiakkaille on hyvä tiedottaa epidemiasta yhteistiedotteiden lisäksi esimerkiksi erillisillä huoneisiin toimitettavilla epidemiatiedotteilla.

Ruska Rimhanen-Finne
eläinlääkäri

Peter Makary
epidemiologi

Markku Kuusi
ylilääkäri

KTL, Infektioepidemiologian osasto

Lisätietoja:

Suositus toimenpiteistä norovirusten aiheuttamissa epidemioissa. KTL infektioepidemiologian osasto, 2003. www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/ohjeet_ja_suositukset/kaliki_norovirus.pdf