Publisher

National Public Health Institute
Original page

childhood, environmental factors , fatness, genome, heart diseases, prophylaxis, undernourishment

Julkaistu 4.1.2007

Sydän- ja verisuonitautien kehitys alkaa jo lapsuudessa, osa jopa sikiöaikana. Perimän lisäksi sekä äidin raskaudenaikaiset että lapsen elintavat ja ympäristötekijät, kuten rintaruokinta ja muu ravitsemus, liikunta ja ylipaino vaikuttavat sairauksien puhkeamiseen myöhemmällä iällä.

Kansainvälisessä XV Paavo Nurmi Symposiumissa 13.–15.12.2006 Oulussa koolla olleet alan huippututkijat antoivat laajan yleiskuvan riskitekijöiden kehityksestä elinkaaren alkuvaiheessa. Erityisesti lapsuusajan lihavuus ja nopea kasvu suhteessa syntymäpainoon on osoittautunut merkittäväksi riskitekijäksi.

Perimän osuudesta sydänsairauksissa tiedetään vasta vähän

Tällä hetkellä tiedetään vasta vähän siitä, mitkä perintötekijät lisäävät sydäntautiriskiä suurimmalla osalla väestöä, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat useimmiten monen tekijän lopputulos. Selvästi periytyvät, yhden geenin virheeseen perustuvat kolesteroliaineenvaihdunnan häiriöt, joissa haitallisen kolesterolin, LDL:n, määrä veressä on korkea jo 1-vuotiaana, ovat harvinaisia. Professori Petri Kovasen mukaan nämä riskilapset voidaan tunnistaa neuvolassa selvittämällä, onko lapsen suvussa esiintynyt sydäninfarkteja nuorella iällä.

Useimmiten korkean kolesterolin selittävät epäterveelliset ruokatottumukset. Kolesterolin kertyminen verisuonenseinämiin alkaa varhain, ja muutoksia verisuonissa voidaan nähdä jo 15-vuotiailla. Aluksi ne ovat rasvakertymiä. Fibroottiset, sidekudosta sisältävät verisuonien vauriot alkavat kehittyä toisella vuosikymmenellä ja ovat selvästi nähtävissä yli 20-vuotiaana. Laajassa WHO:n rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin verisuonten seinämien muutoksia lapsilla ja nuorilla eri väestöissä ympäri maailmaa. Valtimonkovettumistautia edeltäviä verisuonimuutoksia havaittiin tytöillä ja pojilla sekä vauraissa maissa että kehitysmaissa.

Lihavuus voi olla merkki aliravitsemuksesta

Lihavuuden taustalta on myös löydetty joitakin väestössä harvinaisia riskigeenejä, jotka vaikuttavat kylläisyyskeskuksen häiriöön. Valtaosan lasten lihavuudesta selittää kuitenkin ruoan liian suuri energiapitoisuus. Lasten lihavuus lisääntyy jatkuvasti kaikkialla maailmassa. Ongelma koskee myös kehittyviä maita, joissa ravinto usein sisältää runsaasti energiaa, mutta vähän valkuaista ja tarpeellisia hivenaineita. Lapset ovat ylipainostaan huolimatta aliravittuja. Latinalaisessa Amerikassa ja jopa osassa Afrikan maita lasten lihavuus on nykyään suurempi ongelma kuin alipaino.

WHO julkaisi keväällä 2006 uudet kasvukäyrät, jotka perustuvat terveiden tupakoimattomien äitien imettämien lasten kasvuun. Aiemmin käytössä olleet kasvukäyrät olivat perustuneet pulloruokittujen lasten kasvuun. Maailman ravitsemustieteilijöiden yhdistyksen johtaja Ricardo Uauy pitää uudistusta merkittävänä, sillä imetettyjen lasten kasvu poikkeaa pulloruokituista.
- Rintaruokitut lapset kasvavat tasaisesti eivätkä kerää rasvakudosta samalla tavalla kuin pulloruokitut lapset. Rintaruokinnan on kiistatta osoitettu ehkäisevän lihavuutta. WHO suosittelee kuuden kuukauden täysimetystä, jonka jälkeen on huolehdittava siitä, että lapsi saa pituuskasvuun riittävän määrän valkuaista.

Lihavuus on tärkein verenpainetta aiheuttava tekijä lapsilla. 35 vuotta jatkuneessa seurannassa (Muscatine Study) lapsuusiän verenpaineen osoitettiin ennustavan aikuisiän korkeaa verenpainetta. Samassa tutkimuksessa osoitettiin, että myös lihavuus jatkui useimmiten lapsuudesta aikuisuuteen.

Lihavuuden hoito vaikeaa

Lasten lihavuuden hoidosta on toistaiseksi vähän tietoa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa yhdistettiin lääkehoito, ruokavalio ja liikunta, lihavien lasten riskitekijöissä nähtiin myönteisiä muutoksia jo pienellä painonpudotuksella.

Lasten lihavuuden hoito ja sen ennalta ehkäisy ovat koko yhteisön asia, totesi tutkija William Diez Yhdysvalloista CDC:sta. Lapset tarvitsevat selkeät rajat ja vanhemmat kannustavia ohjeita. Energian saantia voidaan vähentää luopumalla sokeroiduista virvoitusjuomista ja lopettamalla TV:n ääressä syöminen. Yhdysvalloissa lapset saavat 25 % päivän energiasta TV:tä katsoessaan. Diez kannattaa kahden tunnin ruutu-rajaa, jota tietokoneen ja TV:n äärellä päivittäin vietetty aika ei saisi ylittää.

Liikuntaa kouluissa tulisi lisätä tuntiin päivässä. Yhdysvalloissa autojen varaan rakennettu ympäristö ja turvattomuus rajoittavat Suomea enemmän lasten liikkumista. Yhdyskuntasuunnittelussa tulisi huomioida erityisesti lasten mahdollisuus liikkua vapaasti.

Symposiumissa esitetty uusin tutkimustieto lapsuuden riskitekijöistä tulee hyödyntää tehokkaasti. Tietoa voidaan käyttää riskiryhmien tunnistamiseen, ennalta ehkäisyyn ja hoitojen kehittämiseen. Tietoa tarvitaan neuvoloiden ja terveydenhuollon työssä ja yhteiskuntapoliittisten ratkaisujen pohjaksi.

Symposiumissa käsiteltiin myös sikiöaikaisen kasvun vaikutusta aineenvaihduntaan sekä tupakoinnin ehkäisyä, joista on erilliset kirjoitukset tässä numerossa.

Paavo Nurmi Symposiumissa alan huippututkijat esittävät uusinta tietoa sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä lapsuudessa.