Publisher

National Public Health Institute

Ravitsemussuositusten perusteet eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Ravintotottumukset kyllä.

Aikuisväestön terveelliset ruokailutottumukset ovat viime vuosikymmenien kuluessa parantuneet dramaattisesti. Kolmisenkymmentä vuotta sitten kaksi kolmesta miehestä käytti voita leivällä – tänään vain joka kahdeskymmenes. Tänään joka kolmas mies syö päivittäin kasviksia, 1970-luvun lopussa vain viitisen prosenttia.

Työikäisten sydän- ja verisuonikuolleisuus on laskenut 75 %. Mikä inhimillinen merkitys tällä onkaan ollut! Ja koko kansamme kannalta on tärkeää, että osaava työvoima säilyy työkykyisenä. Tutkimuksiin perustuneilla suosituksilla ja niihin rakentuvalla määrätietoisella työllä on todellakin merkitystä!

Pääjohtaja Pekka Puska muistuttaa meitä julkisen keskustelun vaaroista. Asiantuntijatieto ja mielipiteet menevät usein iloisesti sekaisin. Se johtaa helposti mielikuvaan, että ”asiantuntijatkin kiistelevät”. Tätä on helppo käyttää esimerkiksi kaupallisten tarkoitusperien edistämisessä.

Mikä avuksi? Yhteiskunnallinen päätöksenteko pohjautuu yhä useammin tutkittuun tietoon. Tieteellinen yhteisö kutoo koko ajan laajenevaa tiedon verkkoa, jota samalla jatkuvasti vahvistetaan ja paikataan. Vaikka tutkimuksen luonteelle on ominaista, että se on itse itseään korjaavaa, yksittäinen uusi tutkimustulos ei kuitenkaan riko verkkoa, kun pohjana on vuosikymmenten aikana kertynyt tutkimustieto.

Tässä Kansanterveyslehden numerossa katsotaan eteenpäin. Löytyisikö vastauksia makumieltymysten tuntemisesta? Miten ne vaikuttavatkaan päätöksiimme! Eri ruoka-aineet vaikuttavat toistensa imeytymiseen – nyt pyritään ymmärtämään näitä monimutkaisia järjestelmiä. Varusmiehiä tutkitaan, jotta nuorten miesten ajatuksista saataisiin lisää kipeästi kaivattua lisätietoa. Ja kalastajatutkimus tuo kaivattua tietoa ympäristömyrkyistä.

Viime viikkoina olemme jälleen havainneet, kuinka mikrobeja käytetään ulko- ja kauppapolitiikassa. Modernit bakteerien tutkimusmenetelmät ja eurooppalainen yhteistyö paljastavat kuitenkin bakteerien todellisen alkuperän ja tartuntareitit. Tässäkin taistelua voidaan parhaiten käydä tutkitun tiedon avulla.

Pentti Huovinen
päätoimittaja
Kansanterveys
pentti.huovinen(at)ktl.fi