Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Synnytys joudutaan käynnistämään noin 10 - 15 %:lla synnyttäjistä. Syynä voivat olla mm. äidin perussairaus, äidin raskauden aikaiset sairaudet tai häiriöt, sikiön yliaikaisuus, Rh- immunisaatio tai sikiön sairaus. Syynä voi olla myös sikiön vaaratilanteen epäily tai ennaltaehkäisy kuten istukan toiminnan häiriö, poikkeava löydös sikiössä tai napanuoran virtausmittauksissa tai sikiökalvojen ennenaikainen puhkeaminen. Käynnistäminen voi tapahtua emättimen kautta annettavalla kohdunsuuta pehmittävällä lääkkeellä eli prostaglandiinilla, kalvojen puhkaisun avulla tai laskimoon tiputettavalla kohtua supistavalla lääkeaineella, oksitosiinitiputuksella. Artikkelissa esitetään piirroskuvan avulla kalvojen puhkaisu.

Synnytys joudutaan käynnistämään n. 10 - 15 %:lla synnyttäjistä. Syynä voivat olla mm. äidin perussairaus, äidin raskauden aikaiset sairaudet tai häiriöt, sikiön yliaikaisuus, Rh- immunisaatio tai sikiön sairaus. Syynä voi olla myös sikiön vaaratilanteen epäily, kuten istukan toiminnan häiriö, poikkeava löydös sikiössä tai napanuoran virtausmittauksissa tai sikiökalvojen ennenaikainen puhkeaminen.

Käynnistystä varten äiti valmistellaan kuten synnytykseen.
Suolen tyhjentämiseksi annetaan tarvittaessa peräruiske ( sairaala- ja tilannekohtainen). Synnyttäjä käy suihkussa ja hänet siirretään synnytysosastolle tai synnytyssaliin seurantaan.

Sikiön sydänääniä seurataan jo ennen käynnistyspäätöstä, jotta saadaan tietoa hänen voinnistaan. Lääkäri arvioi sisätutkimuksella synnytyskanavan valmiuden ja tekee päätöksen synnytyksen käynnistämisestä.

Paikallinen prostaglandiinihoito

Kohdunsuun ollessa epäkypsä ja synnytyksen käynnistymisen epävarmaa voidaan kohdunkaulan kanavaa kypsyttää prostaglandiinin avulla. Pieni määrä prostaglandiini-geeliä viedään silloin kohdunkaulan sisälle. Se aiheuttaa vain vähäisiä supistuksia, mutta pehmentää kohdunsuuta.

Kohdunsuun kypsyttelyyn käytettyä annosta suurempi määrä prostaglandiinia sisältävä emätinpuikko eli vagitorio tai prostaglandiinigeeliä tai prostaglandiinitabletti viedään käynnistystarkoituksessa emättimen takapohjukkaan. Emätinpuikkoa tai geeliä laitettaessa synnyttäjä on vuoteessa selinmakuulla jalat koukistettuina.

Jos synnytys ei heti käynnisty, annostelun voi uusia 6 -12 tunnin kuluttua, mutta voi olla viisasta odottaa vuorokausi ennen uutta yritystä. Aina uutta yritystä ei tarvita, koska synnytys käynnistyy spontaanisti uutta hoitoa odotettaessa.

Prostaglandiini-käynnistyksen aikana seurataan äidin ja sikiön vointia. Käynnistämistä voi jatkaa esim. kalvojen puhkaisulla tai oksitosiinitiputuksella.

Kalvojen puhkaisu

Tavallinen tapa käynnistää synnytys on kalvojen puhkaiseminen sisätutkimuksen yhteydessä. Kalvojen puhkaisu voimistaa kohdun supistuksia, koska se lisää prostaglandiinien muodostumista.

Edellytyksenä kalvojen puhkaisulle on, että kohdunsuu on vähintään 2 cm auki. Kalvot puhkaistaan terävällä instrumentilla, jonka jälkeen lapsivesi pääsee valumaan ulos ja kohdun tilavuus pienenee.

Kalvojen puhkaisun jälkeen sikiön sydänääniä seurataan jatkuvasti. Mikäli supistukset eivät ala noin tunnin kuluessa puhkaisusta tai ovat heikkoja, voidaan supistuksia ja synnytyksen käynnistymistä tehostaa oksitosiinitiputuksella.

Lapsen tulisi syntyä noin vuorokauden sisällä kalvojen puhkaisusta, koska synnytyskanavan avautuminen lisää kohdun sisäisen tulehduksen riskiä.

Kalvojen puhkaisu synnytyksen käynnistämiseksi

Oksitosiinitiputus

Oksitosiinitiputusta voidaan käyttää synnytyksen käynnistämisessä, jos kohdunsuu on kypsän tuntuinen. Oksitosiinihormoni tehostaa kohdun supistustoimintaa.

Oksitosiinihormoni annetaan yleensä suonensisäisenä infuusiona. Infuusiota varten synnyttäjälle laitetaan laskimokanyyli kämmenselkään suoniyhteyttä varten. Tavallisimmin käytetty lääke on Syntocinon® ja se laimennetaan 5% sokeriliuokseen.

Tiputus aloitetaan hitaasti ja lääkemäärää lisätään 15-30 min. välein. Tiputuksen aikana seurataan sekä äidin että sikiön vointia tehostetusti. Kohdunsuun avautumista ja sikiön etenemistä synnytyskanavassa seurataan ulko- ja sisätutkimuksella. Sikiön sydänääniä seurataan joko äidin vatsan päältä tai kohdunsisäisesti.

Lähteet

• Eskola ja Hytönen. 2002. Nainen hoitotyön asiakkaana. Helsinki . WSOY
• Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996
• Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997
• Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996