Apunavigaatio
Leivänmurupolku
- Index
- sickness
sickness
- neuromuscular diseases (1)
- breast diseases (9)
- diseases of the nervous system (118)
- meningitis, meningococcal (1)
- cardiovascular diseases (125)
- mental disorders (104)
depression, psychoses, schizophrenia and disorders with psychotic features
- parasitic diseases (3)
- pharyngitis (2)
- metabolic disorders (55)
glucose metabolism disorders, hyperglycemia, metabolic syndrome x
- lipidoses (2)
- diseases of the liver (60)
- alcohol-induced disorders (1)
- tick-borne diseases (1)
- skin diseases (55)
- infectious diseases (507)
- neuronal ceroid-lipofuscinoses (4)
- mouth diseases (7)
- hereditary diseases (5)
- endocrinal diseases (8)
- diseases of musculoskeletal system (72)
- diseases of the digestive system (97)
- emphysema (1)
- sclerosis (1)
- ENT (2)
- glandular fever (1)
- eye diseases (11)
- fatal outcome (1)
- connective tissue diseases (2)
- chronic illness (23)
- hypochondria (1)
- calculi (1)
- immune system diseases (148)
- blood diseases (17)
- respiratory diseases (230)
influenza, respiratory hypersensitivity, respiratory tract infections
- women's diseases (22)
- hernia (3)
- scabies (2)
Tulirokko

Tulirokko on streptokokkibakteerin aiheuttama infektio, ja se on ainoa antibioottihoitoa vaativa rokkotauti. Tulirokko tarttuu melko helposti pisaratartuntana ja itämisaika on 1

Pinnallinen laskimotulehdus

Pinnallinen laskimotulehdus esiintyy alaraajojen pintalaskimoissa. Laskimotulehdukselle altistavat alaraajojen krooninen laskimoiden vajaatoiminta ja suonikohjut

Äänen käheys tai katoaminen

Äänen käheys tai sen häviäminen kuiskaukseksi johtuu äänihuulten turpoamisesta tai niiden liikkuvuuden häiriöstä. Tämän seurauksena äänihuulten normaali avautuminen ja sulkeutuminen estyvät, ja ilmaa pääsee huulten välistä puheen kaikissa vaiheissa. Näin äänestä häviää sen normaali kirkkaus.

Essentiaalinen vapina

Essentiaalinen vapina on vapinaa (ks. vapina

Ääreishermojen sairaudet

Ääreishermojen eli perifeeristen hermojen kautta aistihavainnot välittyvät keskushermostoon ja sieltä tulevat "käskyt" välittyvät kehon kaikkiin osiin. Koska ääreishermoja on tavattomasti ja eri puolilla ihmistä, niiden sairauksien aiheuttamat oireet voivat olla hyvin moninaisia.

Nivelreuma

Nivelreuma on pitkäaikainen (krooninen) nivelten sairaus, jota sairastaa melkein yksi sadasta yli 16-vuotiaasta suomalaisesta. Sairaus on naisilla 2

Aivokalvon alainen verenvuoto (SAV)

Aivokalvon alaisen verenvuodon ammattilyhenne on SAV, joka tulee sanoista subaraknoidaalivuoto. Aivokalvoja on kolme, josta yhden, nimeltään araknoideakalvo, alaiseen tilaan veri vuotaa. Melkein 1 000 suomalaista sairastuu vuosittain SAV:oon. Alle 30-vuotiailla SAV on harvinainen, keski-ikä sairastuneilla miehillä on 45 ja naisilla 50 vuotta.

Fibromyalgia

Fibromyalgiassa esiintyy kipuja eri puolilla kehoa, väsymystä ja muita oireita. Väestöstä noin 2 sadasta sairastaa sitä, mutta vain osalla oireet ovat niin voimakkaat, että tarvitaan lääkärin apua. Fibromyalgiapotilailla on todettu alentunut kipukynnys. Heillä samanlainen ärsyke aiheuttaa voimakkaamman kivun tunteen kuin muilla. Sairauden syytä ei tunneta. Se ei ilmeisesti ole itsenäinen sairaus, vaan oireet voivat kehittyä monella eri mekanismilla.

Myoomat

Myooma eli kohdun lihaskyhmy on hyvänlaatuinen ja varsin yleinen kohdun kasvain. Myoomia on 20

Flunssa lapsella

Lasten yleisin sairaus on flunssa eli nuhakuume. Se on virusperäinen ylähengitystieinfektio, jonka tärkeimmät aiheuttajat ovat rino- eli nuhavirukset, korona-, adeno-, influenssa- ja parainfluenssavirukset sekä "respiratory syncytial"-virus eli RS-virus. Flunssa syntyy aina virustartuntana. Syksy ja talvi ovat flunssan kulta-aikaa, mikä on seurausta virusten kausivaihtelusta. Flunssavirukset leviävät ihmisestä toiseen useimmiten ns. suorana kosketustartuntana tai eritteiden kanssa kosketuksiin joutuneitten lelujen ja muiden tavaroiden välityksellä. Käsien pesu on tärkein yksittäinen keino ehkäistä flunssan leviämistä. Tartunta voi tapahtua myös ilmateitse pisaratartuntana, kun flunssapotilas yskii vieressä. Flunssan itämisaika vaihtelee vuorokaudesta muutamaan päivään

information page
magazine article
- Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset 8/2004
- Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset 8/2003
- Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset, 2/2003
guide
- Hepatiitti A -tapausten esiintyminen Suomessa
- Astmaatikolle sopii kevyt liikunta
- Näytteenotto ja -käsittelyohjeet
research activity
organizational info
test
frequently asked questions
news
- Lihasvoiman yhteys metabolisen oireyhtymän (MBO) ilmaantuvuuteen miehillä
- Vauhdikas ja hidas voimaharjoittelu suoritusnopeuden vaikutus varttuneiden naisten luun tiheyteen
- Uutta tietoa naisten syöpien ehkäisystä