Apunavigaatio
Leivänmurupolku
- Index
- puerperal period
puerperal period
Liikkumalla hyvää oloa
Liikunta on entistä tärkeämpi osa ihmisen vapaa-ajanviettoa. Jotta elimistö pysyisi kunnossa, se vaatii sopivasti liikuntaa ja lepoa myös raskauden aikana. Raskausajan liikunnan harrastamiselle on monia hyviä syitä. Kestävyys, notkeus ja voima auttavat kestämään ylimääräisen rasituksen, kun elimistö sopeutuu raskauden ja synnytyksen vaatimuksiin.
Äitiysneuvolan toiminta
Äitiysneuvola pyrkii edistämään äidin ja syntyvän lapsen terveyttä. Se valmentaa perhettä raskauteen ja synnytykseen sekä lapsen vastaanottamiseen ja alkavaan vanhemmuuteen. Neuvolassa työskentelevät terveydenhoitaja ja lääkäri sekä tarvittaessa muut asiantuntijat. Äitiysneuvolan palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Vuonna 2008 on tulossa uusia ohjeita neuvolassa otettaviin sikiön seurantaan liittyviin tutkimuksiin.
Kasvu isäksi alkaa hämmennyksen tunteesta
Isäksi tuleminen on monelle miehelle usein hämmentävä kokemus. Raskausaikaa ja isäksi kasvamista voidaan miehen kohdalla tarkastella kolmen vaiheen kautta: alkuinnostus, tekeytymisvaihe ja valmistautumisvaihe. Alkuinnostuksen ja hämmennyksen jälkeiselle tekeytymisvaiheelle on tyypillistä miehen emotionaalinen etäisyys raskaudesta. Valmistautumisvaiheessa mies havaitsee raskauden todellisuuden ja hän alkaa tutustua lapseen. Isyys konkretisoituu miehelle yleensä vasta lapsen synnyttyä.
Vierihoitoa synnytysosastolla
Lapsivuodeosastolla hoito toteutetaan vierihoitona, mikä tarkoittaa vastasyntyneen ympärivuorokautista hoitamista äidin vierellä. Vierihoidon tarkoituksena on oppia tuntemaan vauvan tarpeet ja vastaamaan niihin sekä antaa valmiuksia pärjätä vauvan hoidossa ja imetyksessä kotona. Hoito ja ohjaus toteutetaan kätilön ja lastenhoitajan yhteistyönä ja myös lääkäri on tavattavissa päivittäin tarpeen mukaan. Ensisynnyttäjän keskimääräinen hoitoaika on noin 3 - 4 vuorokautta. Artikkelissa on valokuva perhehoitohuoneesta.
Lääkärin tekemä jälkitarkastus 7 - 12 viikkoa synnytyksen jälkeen
KELA:n vanhempainrahan saamisen edellytyksenä on lääkärin suorittama jälkitarkastus, jossa äidin terveydentilan selvittämisen lisäksi on mahdollisuus saada ehkäisyneuvontaa.
Kotiinlähtötarkastus vastasyntyneelle
Lastenlääkäri tutkii jokaisen vastasyntyneen ennen kotiutumista, tavallisesti noin kahden vuorokauden iässä. Molempien vanhempien olisi hyvä olla mukana tutkimuksessa. Lapsi tutkitaan huolellisesti käymällä läpi eri elinryhmät, jotta mahdolliset poikkeavuudet havaitaan. Koko tutkimuksen ajan lastenlääkäri tarkkailee lapsen vireystilaa, lihasjäntevyyttä ja yleisvointia. Vanhempien kanssa keskustellaan havainnoista ja tieto niistä välittyy lapsen mukana neuvolaan. Artikkeli sisältää videon lääkärin tekemästä vauvan kotiinlähtötarkastuksesta.
Kasvu vanhemmuuteen - elämän mittainen päätös
Vanhemmuus on elämänmittainen päätös. Lähes kaikki odottavat vanhemmat kokevat jossain vaiheessa ristiriitaisia tunteita tulevaa lastaan kohtaan ja vastuu pelottaa. Epävarmuuden tunteet kuuluvat vanhemmaksi kasvuun ja odotusaika on hyvää aikaa kypsyä henkisesti vastaanottamaan lapsi. Vanhemmat ovat lapselleen huoltajia, rajojen asettajia, elämän opettajia ja rakkauden antajia. Vanhempien tehtävänä on turvata lapsen ruumiilliset, henkiset ja sosiaaliset tarpeet.
Ruokakolmio - ruoka-aineita oikeassa suhteessa!
Ruokakolmio auttaa odottavaa äitiä syömään terveellisesti kertomalla, mitä ruoka-aineita kannattaa suosia ja mitä käyttää vähemmän. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä on suositeltavaa syödä runsaasti, rasvaa ja sokeria vain vähän. Artikkeli sisältää piirroskuvan ruokakolmiosta.
Onnea äitiydestä vai masennuksen toivottomuutta
Lapsen syntymä on kaiken onnen keskellä naiselle myös järkyttävä tapahtuma. Siihen liittyy sarja luopumisia ja siten myös surutyötä. Valtaosa äideistä kuitenkin kykenee tai pääsee nauttimaan äitiyden onnesta. Psyykkisten ongelmien ilmaantuminen saattaa hämmentää ja yllättää monet perheet. Synnytyksen jälkeen lähes kaikilla äideillä esiintyy lievää herkistymistä, mikä ilmenee itkuisuutena ja alakulona. Herkistyminen on ohimenevää. Synnytyksen jälkeistä masennusta on joka kymmenennellä äidillä. Äidit ovat hyvin väsyneitä ja keskittymiskyvyttömiä toimissaan. Äideillä on pelkoja ja pakkoajatuksia, jotka liittyvät sekä oman itsen että lapsen selviytymiseen. Toipumisessa auttaa uskallus puhua tunteistaan lähiympäristön ja neuvolan henkilöstön kanssa. Synnytyksen jälkeiset psykoosit ovat harvinaisia. Psykoositila on vakava ja äiti tarvitsee välitöntä hoitoa. Lääkehoito onnistuu ja paraneminen on yleensä täydellistä. Artikkeli sisältää "kuvatauluja" tärkeistä asiasisällöistä.
Vauvan ruokintaan liittyviä ohjeita
Vastasyntyneen mahalaukkuun mahtuu kerralla vain vähän maitoa. Alussa vauva syö yleensä tiheämmin, mutta lapsen kasvaessa ruokailuvälit pitenevät usein 4 - 6 tuntiin. Lisämaito on hyvä antaa lapselle kupista, sillä silloin hän ei opi pulloruokinnan helppoutta ja rupea syrjimään rintaa erilaisen imemistekniikan opittuaan. Pulloruokintaan verrattuna etuna on myös maidon haistaminen maistamisen lisäksi sekä vähäisempi pulauttelu.