Apunavigaatio
Leivänmurupolku
newborn babies
Vastasyntyneestä otettavia tavallisimpia laboratoriotutkimuksia
Vastasyntyneestä otetaan tarpeen mukaan verinäytteitä syntymän jälkeen napanuoran katkaisun yhteydessä napasuonista. Jatkossa tarvittavat vastasyntyneen verinäytteet otetaan. Yleensä verinäytteet otetaan vastasyntyneestä ihopistona kantapäästä tai suoniverinäytteenä pään alueen laskimosta tai kyynärvarresta.
Vauvan virottaminen rinnasta
Moni vauva harventaa ja lopettaa imemisen ajan mittaan aivan itse. Jos vauva kuitenkin täytyy vierottaa rinnasta, tee se vähitellen. Se on molemmille helpompaa ja hellävaraisempaa. Joissain harvinaisissa tapauksissa, esim. lääkityksen takia, vauva on tarpeen vierottaa rinnasta nopeasti.
Uhkaava ennenaikainen synnytys
Täysiaikaisen raskauden kesto on 40 viikkoa laskettuna viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Synnytys on ennenaikainen, jos se tapahtuu yli 3 viikkoa ennen laskettua aikaa, ja yliaikainen jos lapsi syntyy yli 2 viikkoa lasketun ajan jälkeen. Keskosella tarkoitetaan alle 2
Vastasyntyneen ensihoito ja tarkkailu
Synnytyksen jälkeen kätilö tarkastaa vastasyntyneen. Lapsen hengitystiet puhdistetaan mm. jos lapsivedessä on verta tai merkkejä tulehduksesta tai lapsivesi on vihreää. 60 sekunnin iässä lapsen kunto määritellään Apgarin pisteillä. Myös napanuora katkaistaan ja lapsi saa K-vitamiinipistoksen. Äidille ja isälle annetaan heti mahdollisuus tutustua vastasyntyneeseen. Lapsen syntyessä hoidon päämäärä on tukea hänen sopeutumistaan kohdun ulkopuoliseen elämään.
Vauva perheessä - muutostilanne!
Toiset perheet pärjäävät helposti vauvansa kanssa heti alusta lähtien, kun taas toiset pääsevät vauvan kanssa rytmiin vasta vähitellen. Tärkeintä on tapa, jolla lasta hoidetaan. Jos vauva tuntee olevansa rakastettu ja toivottu, hänestä kasvaa iloinen ja onnellinen lapsi. Jokainen vauva ja vanhempi on kuitenkin oma yksilönsä. Tässä vaiheessa vanhempien on syytä antaa aikaa myös itselleen ja parisuhteen hoitamiselle.
Vastasyntyneen erityispiirteet ja niiden huomioiminen kotona
Vanhempien tulee seurata mm. vastasyntyneen navan paranemista, ihoa, silmiä ja elimistön toimintaa. Synnytys voi aiheuttaa vauvalle ohimeneviä muutoksia tai vaurioita, tai lapsella voi olla synnynnäisiä vaurioita.
Vastasyntyneen erityistarkkailua vaativat tilanteet - lastenlääkäri paikalle!
Lastenlääkäri on mukana synnytyksessä, jos vauva syntyy ennenaikaisesti tai sen syntymäpaino on pieni. Lääkäri on mukana myös monisikiöisessä synnytyksessä, perätilasynnytyksessä ja keisarileikkauksessa. Mikäli lapsivesi on veristä tai vihreää, lastenlääkäri tarkastaa vauvan ja puhdistaa tarvittaessa hengitystiet.
Rintaruokinta vauvan tahtiin!
Valmistaudu imettämään vauvaasi tämän omassa tahdissa. Anna vauvasi myös määrätä syötön pituus.Vauvat syövät eri aterioilla eri tavoin - emmehän itsekään syö aina saman suuruisia aterioita. Opettele arvioimaan vauvan tarpeita hänen käytöksestään, älä kellosta. Vauvan syömän maitomäärän voit arvioida tarkkailemalla, millainen vauva on ennen syöttöä ja syötön jälkeen sekä millainen rinta on ennen syöttöä ja syötön jälkeen. Lisäksi vauvan tulisi kastella vähintään kuusi vaippaa vuorokaudessa.
Rintaruokinnan keskeiset perusasiat
On tärkeää, että vauva saa ternimaitoa eli kolostrumia mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Kolostrum mm. nostaa vauvan verensokeria ja sisältää vasta-aineita erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Äidinmaidon erittyminen riippuu siitä, kuinka paljon rintarauhasta stimuloidaan. Mitä useammin vauva imee rintaa, sitä enemmän maitoa erittyy. Imemisen seurauksena äidin aivolisäke alkaa tuottaa kahta hormonia: prolaktiinia ja oksitosiinia. Prolaktiini käynnistää maidon erityksen ja vastaa sen riittävyydestä koko imetyksen ajan, oksitosiini säätelee maidon herumista. Artikkelissa on esitetty piiroskuvien avulla rinnan rakenne ja maidon eritykseen vaikuttavat hormonit.
Vastasyntyneen ravinnoksi äidinmaitoa!
Äidinmaidon koostumukseen vaikuttavat vuorokaudenaika, vuodenaika, imetyksen kesto, äidin ravitsemus sekä yksilölliset ominaisuudet. Äidinmaidosta lapsi saa mm. valkuaisaineita, hiilihydraatteja, rasvahappoja, vitamiineja, rautaa sekä vasta-aineita ja valkosoluja, jotka suojaavat vauvan elimistöä infektioilta ja auttavat vastustuskyvyn kehittymisessä.
information page
- Uhkaava ennenaikainen synnytys
- Vastasyntyneestä otettavia tavallisimpia laboratoriotutkimuksia
- Vauvan virottaminen rinnasta
guide
- Keskosten rokottaminen
- Taulukko 7. Tilanteita, jotka eivät ole vasta-aiheisia rokottamiselle
- Erityisryhmien rokottaminen
magazine article
- Kuudenkymmenen vuoden näkökulma lasten terveyteen
- Vastasyntyneen GBS-tautia voidaan ehkäistä nykyistä paremmin