Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

Leivänmurupolku

(muuttaminen)

Show only results in:Finnish Swedish English

Search results

746 hits

pages

Lävistykset

Lävistyksiä on Suomessa perinteisesti tehty vain korvannipukoihin, mutta viime vuosina lisääntyvästi muuallekin, esimerkiksi napaan, kulmakaariin, huuliin, nenään, kieleen tai rintoihin. Korvannipukoihin rei'itys tehdään joko jousella varustetulla lansetilla "ampumalla" ensiasennuskoru suoraan korvanipukan läpi tai kädessä pidettävällä lansetilla sen jälkeen, kun iho on ensin kiristetty pihtien väliin. Muut lävistykset tehdään lähes poikkeuksetta viimeksi mainitulla tavalla. Ensiasennuskoru on tavallisesti terästä, titaania, niobia tai kultaa.

Duodecim Lääkärikirja
3.6.2007 → (kansalaiset)
information page

Jälkiehkäisy

Jälkiehkäisyä eli yhdynnän jälkeistä ehkäisyä tarvitaan tilanteissa, joissa ehkäisymenetelmä on pettänyt, esimerkiksi kondomi rikkoutunut, tai yhdynnässä on oltu ilman ehkäisyä.

Duodecim Lääkärikirja
4.4.2007 → (kansalaiset)
information page

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet ("E-pillerit")

Yhdistelmäehkäisyvalmisteessa on sekä estrogenia (naishormonia) että progestiinia (keltarauhashormonia). Samoja hormoneja on myös ehkäisyrenkaassa ja ehkäisylaastarissa. Menetelmä perustuu ovulaation estoon, eli munarakkula ei kypsy eikä munasolu irtoa. Tavallisesti näitä valmisteita käytetään kolmen viikon jaksoissa, ja hoitojen välissä on viikon tauko, jolloin tulee kuukautisvuoto.

Duodecim Lääkärikirja
23.4.2007 → (kansalaiset)
information page

Koepala ihosta

Koepalalla tarkoitetaan kudosnäytettä, joka laboratoriossa leikataan ohuiksi siivuiksi, värjätään ja tutkitaan mikroskoopilla tai joskus elektronimikroskoopilla. Ohutneulanäytteet levitetään suoraan lasille, samoin irtosolunäytteet.

Duodecim Lääkärikirja
19.1.2007 → (kansalaiset)
information page

Raskauden keskeytys

Suomessa on voimassa laki raskauden keskeyttämisestä vuodelta 1970, ja siihen on tehty merkittävät muutokset 1978 ja 1985. Raskauden keskeytyksiä tehdään vuosittain yli 10

Duodecim Lääkärikirja
17.4.2007 → (kansalaiset)
information page

Puuduteallergia

Moni on kokenut hammaslääkärissä tai muualla puudutuspistoksen jälkeen heikotusta tai on saattanut pyörtyä. Silloin herää usein epäily puuduteallergiasta. Myös voimakasta turvotusta poskessa hammastoimenpiteen jälkeen pidetään usein allergiana.

Duodecim Lääkärikirja
3.6.2007 → (kansalaiset)
information page

Synnytyksen operatiivisia toimenpiteitä

Istukka irtoaa 95 %:sesti puolen tunnin sisällä lapsen syntymästä. Jos irtoaminen ei tapahdu tunnin kuluessa, on istukka irrotettava käsin. Lääkäri irrottaa istukan käsin äidin ollessa nukutuksessa. Imukuppia käytetään synnytyksen loppuvaiheessa, kun synnytys on saatava nopeasti päätökseen. Synnytyksen aikana lapsista noin 3 % perä alaspäin. Perätilasynnytys sujuu normaalisti, kun kohdun supistustoiminta on normaali, lantio on muodoltaan ja mitoiltaan säännöllinen eikä sikiön paino ylitä 3800 – 4000g. Ensisynnyttäjän perätilasynnytys alakautta on mahdollinen, kun kaikki edellytykset ovat kunnossa. Perätilan ulosauttoja tehdään 0,7 – 0,8 %:lle kaikista synnyttäjistä, joten suurin osa perätilasynnytyksistä hoidetaan keisarileikkauksessa.

Savonia-amk / Terveysala Kuopio
2.6.2008 → (kansalaiset)
information page

Toimenpiteet synnytyksen jälkeen

Heti lapsen syntymän jälkeen äidille annetaan ergometriinia ja oksitosiinia istukan synnyttämiseksi. Äiti voi itse ponnistaa irronneen istukan ulos supistuksen aikana, mutta tavallisesti istukan synnyttämiseen tarvitaan kätilön apua. Ennen mahdollista välilihan tai emättimen pohjan ompelua istukka tarkistetaan. Äitiä ja vastasyntynyttä tarkkaillaan synnytyssalissa yleensä kaksi tuntia ennen osastolle vientiä, polikliinisissa synnytyksissä seuranta-aika on vähintään kuusi tuntia ennen kotiutusta.

Savonia-amk / Terveysala Kuopio
20.5.2008 → (kansalaiset)
information page

Sterilisaatio

Kun halutaan pysyvää ja lopullista ehkäisymenetelmää, voi naisen tai miehen sterilisaatio olla yksi vaihtoehto. Sterilisaatio on tehokas ja hyvä

Duodecim Lääkärikirja
23.4.2007 → (kansalaiset)
information page

Kastelu

Virtsarakon toiminnan hallinta on monimutkainen taito, jonka lapsi oppii yleensä neljän vuoden ikään mennessä. Yökastelua esiintyy 40 %:lla kolmivuotiaista, 10 %:lla kuusivuotiaista ja 3 %:lla 12-vuotiaista. Yökastelun syytä ei tarkkaan tiedetä. Syynä voi olla se, että lapsi nukkuu sikeästi eikä herää rakosta tuleviin signaaleihin. Toisaalta yökastelijoilla on kuvattu vedenerityksen säätelyyn liittyvää kehitysviivettä. Taipumus yökasteluun on periytyvää, toinen lapsen vanhemmista on usein ollut yökastelija pienenä.

Duodecim Lääkärikirja
26.1.2006 → (kansalaiset)
information page
746 hits

pages

© TerveSuomi.fi 2008About us