Apunavigaatio
Leivänmurupolku
- Index
children
- child (117)
- child, preschool (58)
Tupakkatuotteiden kulutus

Tupakkatuotteiden kulutus on vähentynyt 1990-luvulla, ja nykyisin suomalaiset polttavat keskimäärin noin 1300 savuketta vuodessa eli 3,5 savuketta päivässä. Valtaosa tupakasta poltetaan savukkeina (77 %), itsekäärittyjen osuus on noin 17 %, sikaria...

Perinnölliset sairaudet/ Suomalaisten terveys

Kolmekymmentä vuotta sitten esiteltiin käsite suomalainen tautiperintö, jolla tarkoitetaan niitä yhden geenin perinnöllisiä sairauksia, joita Suomessa on poikkeuksellisen paljon. Monien tautien kohdalla Suomessa on...

Vauvan puhtaus ja ihonhoito

Normaalisti vauvan iho ei tarvitse pesuaineita eikä rasvoja. Saippua kuivattaa turhaan vauvan ihoa ja poistaa ihon omat suoja-aineet. Tarvittaessa kuiviin ja halkeileviin ihoalueisiin voi laittaa perusvoidetta. Vauvan voi kylvettää ihon kuivuudesta ja vauvan mieltymyksistä riippuen 1 - 3 kertaa viikossa, tai vaikka joka päivä. Napa puhdistetaan vastasyntyneeltä päivittäin. Vauvan kynnet on hyvä leikata kylvyn jälkeen ja tarvittaessa muulloinkin. Jos vauvan peppu punoittaa helposti, on syytä vaihtaa kuivat useammin tai kokeilla toisen merkkisiä vaippoja. Punaisiin alueisiin voi laittaa hiukan perusvoidetta tai talkkia. Artikkelissa on myös valokuva vauvan navan puhdistamisesta.

Vastasyntyneen ensihoito ja tarkkailu

Synnytyksen jälkeen kätilö tarkastaa vastasyntyneen. Lapsen hengitystiet puhdistetaan mm. jos lapsivedessä on verta tai merkkejä tulehduksesta tai lapsivesi on vihreää. 60 sekunnin iässä lapsen kunto määritellään Apgarin pisteillä. Myös napanuora katkaistaan ja lapsi saa K-vitamiinipistoksen. Äidille ja isälle annetaan heti mahdollisuus tutustua vastasyntyneeseen. Lapsen syntyessä hoidon päämäärä on tukea hänen sopeutumistaan kohdun ulkopuoliseen elämään.

Rintaruokinnan keskeiset perusasiat

On tärkeää, että vauva saa ternimaitoa eli kolostrumia mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Kolostrum mm. nostaa vauvan verensokeria ja sisältää vasta-aineita erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Äidinmaidon erittyminen riippuu siitä, kuinka paljon rintarauhasta stimuloidaan. Mitä useammin vauva imee rintaa, sitä enemmän maitoa erittyy. Imemisen seurauksena äidin aivolisäke alkaa tuottaa kahta hormonia: prolaktiinia ja oksitosiinia. Prolaktiini käynnistää maidon erityksen ja vastaa sen riittävyydestä koko imetyksen ajan, oksitosiini säätelee maidon herumista. Artikkelissa on esitetty piiroskuvien avulla rinnan rakenne ja maidon eritykseen vaikuttavat hormonit.

Syömishäiriöt

Syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että psyyken tauteja ja ne ovat varsinkin nuoruusikäisten tyttöjen ongelma. Laihuushäiriön taudinkuvaan kuuluu painon aktiivinen vähentäminen tai alipainon...

Vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus - kiintymyssuhteen perusta

Kiintymyssuhde on kahden läheisen ihmisen välinen tunneside. Kiintymyssuhde kehittyy aina vuorovaikutuksessa toiseen ihmiseen. Lapsen kiintymyssuhteen kehittymisessä ovat vanhemmat avainasemassa. Vanhemmat ja hoitajat vaikuttavat omalla käyttäytymisellään lapsen turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiseen. Artikkeliin sisältyy video vanhempien ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta hoitotilanteissa.

Vauvan röyhtäyttäminen

Vauvan ilmavaivoja voi ehkäistä nostamalla hänet pystyasentoon kesken syötön tai sen jälkeen. Useimmat vauvat kuitenkin imevät rintaa niin tiiviisti, etteivät he saa ilmaa vatsaansa. Tällöin vauvaa ei tarvitse röyhtäyttää. Artikkeliin sisältyy myös valokuva tavallisimmasta röyhtäyttämisasennosta.

Vauvan uni ja nukkuminen

Ensimmäisinä elinviikkoina useimmat vauvat ovat hereillä vain vaipanvaihtojen ja syöntien aikana. Jokainen vauva on kuitenkin yksilö, joten uni- ja valveillaolojaksot sekä rytmit ovat jokaisella erilaiset heti syntymästä lähtien. Kolmen kuukauden ikäinen vauva on hereillä jo 6 - 8 tuntia vuorokaudessa. Lasten unihäiriöt ovat yleisiä ja niitä voivat aiheuttaa esimerkiksi koliikki, nälkä tai turhautuminen. Nukkuma-asentoja on hyvä vaihdella alusta pitäen.

Väkivalta lapsen elämässä - insesti ja siihen puuttuminen

Valtaosa lapsen seksuaalisista hyväksikäyttötapauksista tapahtuu perheen sisällä. Lasta seksuaalisesti hyväksikäyttäjä voi olla isä, äiti, isäpuoli, äitipuoli, veli, sisko tai muu tuttu perheyhteisössä.Nykytiedon mukaan hyväksikäyttäjät eivät erotu selkeästi omaksi ryhmäkseen. He eivät erotu psyykkisten ongelmien määrän, koulutuksen, ammatin, tulojen tai useimpien persoonallisten ominaisuuksien suhteen merkittävästi ei - hyväksikäyttäjistä. Kun insestiä epäillään tai se paljastuu, siihen liittyy suuri määrä salailua, kieltämistä ja torjuntaa sekä lähipiirissä että sen kanssa työskentelevissä tahoissa. Insesti-perheen hoito on hyvin pitkällistä.

information page
- Perinnölliset sairaudet/ Suomalaisten terveys
- Uhkaava ennenaikainen synnytys
- Lasten ja nuorten ravitsemus
guide
- Malli eri ikäisten lasten siirtymisestä uuteen rokotusohjelmaan (RONJA)
- Poikkeamat yleisen rokotusohjelman aikataulusta
- Taulukko 9. Suositeltavat ensisijaiset pistoskohdat ikäryhmittäin
magazine article
- Kuudenkymmenen vuoden näkökulma lasten terveyteen
- Lasten ja nuorten tapaturmat
- Tyypin 1 diabetes lisääntyy jatkuvasti